Rekkarallista kiviaineksen ekotehokkaaseen käyttöönottoon
Kiviainesten tilinpitojärjestelmä (KITTI) ohjaa maa- ja kiviainesten oton ympäristöä vähiten kuormittavaan kohteeseen. Helsingin Musiikkitalon
rakennustyömaa vuonna 2009. Kuva: RODEO.FI/ Sami Laitinen |
Tietojen saaminen pääkaupunkiseudun lähistöllä jäljellä olevista maa-aineksista sekä niitä korvaavista materiaaleista helpottuu kiviainesten tilinpitojärjestelmän avulla. Käytön ja kuljetusten optimointi säästää rahaa ja vähentää ympäristöhaittoja.
Pääkaupunkiseutu on maamme kehityksen
veturi. Metropolialueella asuu 1,4 miljoonaa suomalaista, ja on arvioitu, että kahdenkymmenen vuoden kuluessa asukasmäärä kasvaa 300 000:lla hengellä. Väestömäärän lisääntyminen ja talouden keskittyminen luo tarvetta sekä asuinrakentamiselle
että infrastruktuurin kehittämiselle.
Vaikka merkittävä osa rakentamisesta tapahtuu jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen
sisällä, myös uusia kohteita on suunnitteilla. Esimerkiksi liikennemäärät alueella kasvavat jatkuvasti, ja tie- ja raideverkoston
kehittämiselle on suuri tarve. Jo nyt 30 % kaikista suomalaisten tekemistä matkoista tapahtuu Uudenmaan tiepiirin alueella, mikä tarkoittaa noin miljoonaa päivittäistä matkaa. Kahdenkymmenen vuoden kuluessa esimerkiksi metroverkosto
ulottunee yhä lännemmäksi, lähijunat
voivat kulkea Lohjalle ja Porvooseen, ja Pisara-rata on ehkä todellisuutta.
On arvioitu, että lähimpien parin-kolmen vuosikymmenen aikana kivi- ja maa-aineksen tarve pääkaupunkiseudulla
on 300 miljoonaa kiintokuutiometriä. Luonnonkiviaineksen käyttöönoton tekee haasteelliseksi se, että Uudenmaan alueen ottopaikoiksi osoitetut harjumuodostelmat
ovat jo pääosin käytössä. Saatavana oleva kalliokiviaines ei sovellu kaikkiin käyttötarpeisiin, joten aineksia joudutaan
nykyisinkin kuljettamaan Hämeestä saakka. Kuljetusmatkojen pidentyminen kasvattaa kustannusten lisäksi merkittävästi
yhdyskuntarakentamisen hiilijalanjälkeä.
Pieni hiilijalanjälki
on rahan kaveri
Suunnittelemalla maa-ainesten logistiikkaa
käyttöönotettavan esiintymän ja rakennuskohteen
välillä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakentamisesta johtuvan liikenteen päästöihin, meluun, tieverkoston
kulumiseen ja moniin muihin haittoihin. Tiedonkeruumenetelmien kehittyessä on mahdollista saada ajantasaista
on-line -tietoa kuljetuksiin vaikuttavista
tekijöistä. Esimerkiksi Slovakiassa on jo käytössä satelliittipaikannukseen pohjautuva tietullijärjestelmä raskaalle liikenteelle.
Geoinformatiikan menetelmät auttavat
kuljetusyrityksiä optimoimaan parhaat reitit ja kuljetusajankohdat. Paikkatietosovellusten avulla on mahdollista
selvittää lyhyin mahdollinen kuljetusreitti, saada tietoa liikennevirroista
ja tieverkoston soveltuvuudesta raskaalle liikenteelle. Hyödyntämällä näitä tietoja erityisesti asutuksen keskellä
kuljetuksesta koituu vähiten ympäristöhaittoja.
Käyttöliittymien, kuten autonavigaattorien
kehittyminen tekee tiedon saatavuuden helpoksi. Hyvänä porkkanana logistiikan kehittämiselle on myös se, että kuljetusten optimointi säästää merkittävästi kuljetusyritysten kustannuksia.
Tilinpito suunnitteluratkaisjen pohjaksi
Kestävän kehityksen näkökulmasta on järkevää hyödyntää oikeanlaatuista materiaalia
sille sopivassa käyttötarkoituksessa.
Luonnonkiviaineksen saatavuuden
hankaloituminen lisää korvaavien materiaalien käyttöä. Näitä saadaan esimerkiksi
sivukivituotannosta tai rakentamisen
materiaalien kierrätyksestä, kuten rakentamisen yhteydessä syntyvistä ylijäämämassoista.
Suomessa rakennuskanta uusiutuu keskimäärin kerran sadassa vuodessa, jopa nopeamminkin. Pääkaupunkiseudulla
on runsaasti 1960- ja 1970-luvulla tehtyjä rakennuksia, joille on harkittava joko kunnostusta tai purkua ja materiaalien
murskausta uusiokäyttöön.
Kasvukeskusten ympärille luotu kiviaineksen
tilinpitojärjestelmä (KITTI) auttaa kuntia tekemään järkevää maankäytön
suunnittelua. Järjestelmän tavoitteena
on tarjota hyvätasoista tietoa ainesten laadusta, sijainnista, määrästä ja käyttörajoitteista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla
tilinpidon piiriin kuuluu jo halkaisijaltaan toistasataa kilometriä pitkä kulutusalue. Järjestelmän tavoitteena
on tarjota yksityiskohtaista tietoa ainesten soveltuvuudesta eri käyttötarpeisiin,
mihin sisältyvät myös uusiokäyttöön
soveltuvat ainekset ja sivumateriaalit.
Suunnittelemalla varmistetaan, että käytettävissä olevat materiaalit tulevat mahdollisimman tehokkaalla tavalla käyttöön.
TEKSTI Susanna Heikkinen

Rakentamisen ainekset
Tietojen muokkaaminen päätöksenteon tueksi geologisten luonnonvarojen sijainnista, laadusta ja määristä sekä niitä korvaavista materiaaleista kuuluu Luonnonvarojen tilinpito -ohjelman tutkimusalueeseen. Ohjelma ja GTK johtavana
geologisen luonnonvaratietojen osaajana edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä tarkastelemalla entistä kokonaisvaltaisemmin hyödyntämisen
hyötyjä ja haittoja, riittävyyttä sekä kestävän käytön kriteerejä. Tilinpitojärjestelmä
laajenee kiviaineksista turvevaroihin, malmeihin, teollisuusmineraaleihin
ja luonnonkiviin sekä kiviaineksia korvaaviin materiaaleihin.
Tutkimusohjelman keskeisiä tavoitteita ovat:
- Edistää geologisen luonnonvaratiedon
hyödyntämistä päätöksenteon
tukena.
- geologiset luonnonvarat ja korvaavat materiaalit tilinpitojärjestelmän piiriin.
- kehittää geologisten luonnonvarojen tilinpitokonseptia ja kestävän käytön kriteeristöä.
- tiedottaa luonnonvarojen kestävän käytön merkityksestä ja vaikuttavuudesta.
- geologisten luonnonvarojen elinkaaritutkimus.
- jätteiden ja sivutuotteet ja kierrätysmahdollisuudet.
Julkaisu Tuusjärvi, M., Virtanen, K. Tontti, M. et al. 2009. Geologisten luonnonvarojen
hyödyntäminen Suomessa vuonna 2008. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti
179 on saatavana sähköisenä http://arkisto.gtk.fi/tr/tr179.pdf ja GTK:n toimipaikoista Espoossa, Kuopiossa ja Rovaniemellä.
|