Pohjakuona uusiokäyttöön

Seula tärisi GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa, kun henkilökunta käsitteli kahden tonnin suuruista pohjakuonaerää jatkotoimenpiteitä varten. Hienojakoiselta pölyltä oli syytä suojautua huolellisesti. Kuva: Tero Korhonen, GTK

Energiahyötykäyttöön soveltuvasta yhdyskuntajätteestä voidaan pian ottaa arvometallit tehokkaasti talteen. Loppukuona voidaan käyttää hyödyksi maanrakennuksessa.

Suomessa päätyy kaatopaikoille noin 2 miljoonaa tonnia polttokelpoista jätettä vuodessa. Meillä yhdyskuntajätteestä vain noin kymmenesosa hyödynnetään energiakäytössä, kun useissa Keski-Euroopan maissa jätteestä poltetaan noin 40 prosenttia ja yhtä suuri osuus hyödynnetään materiaalikierrätyksessä.

– Suomessa kaatopaikkatilaa on tähän saakka ollut käytettävissä kohtuullisin kustannuksin, kertoo johtava tutkija Saija Luukkanen GTK:lta.

Tiukentuneen jätelainsäädännön myötä lähivuosina tehostetaan paitsi jätteenpolttoa, myös siitä muodostuvan pohjatuhkan ja -kuonan käyttöä uusiomateriaalina. Pohjakuonaa ja -tuhkaa arvioidaan muodostuvan noin 200 000 tonnia vuodessa. Sen käsittely vaikuttaa merkittävästi polttolaitoksen käyttökustannuksiin, ja kaatopaikalle läjitettynä se kuormittaa ympäristöä. Uusiokäytön eri vaihtoehdoille on siis tilausta.

Kuona on käyttökelpoista materiaalia

Jätteenpolttolaitoksen pohjakuona koostuu monista erilaisista aineksista. Se sisältää esimerkiksi silikaatteja, alumiinia ja muita yhdisteitä, kuten alkalimetallien suoloja, klorideja, sulfaatteja, magneettisia ja ei-magneettisia metalleja sekä näiden yhdisteitä ja palamatonta orgaanista ainesta. Monia näistä voidaan hyödyntää uusiokäytössä, kunhan pohjakuona ensin jalostetaan. Sellaisenaan sitä ei voida käyttää, joten tarvitaan fysikaalista esikäsittelyä ja ympäristökelpoisuuden parantamiseen liittyen usein myös välivarastointia eli ikäännyttämistä sellaisenaan tai tehostetusti.

GTK:n mineraalitekniikan laboratorio on erikoistunut pohjakuonan prosessointiteknologioiden kehittämiseen. Tarkoituksena on saada aikaan rikastustekniikan menetelmiä hyödyntävä, kaupallistettava prosessi, jonka investointikustannukset ovat kohtuulliset. Käytännössä pohjakuonasta seulotaan ja poistetaan arvometallit, ja loppukuona voidaan käyttää hyödyksi maanrakennuksessa.

– Prosessoitu pohjakuona vastaa ominaisuuksiensa puolesta luonnonmateriaaleja, ja sillä voidaan korvata hiekkaa, soraa ja mursketta esimerkiksi erilaisissa maa- ja päällysrakenteissa, kertoo Saija Luukkanen.

Rikastus säästää ympäristöä

Jätteenpolton lisääminen ja ekotehokas materiaalien kierrätys vähentävät jätteiden määrää kaatopaikoilla, mikä on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Ympäristönäkökulman lisäksi kuonien ja erilaisten metalliteollisuuden sivutuotteiden – uusiomalmien – hyödyntäminen voi lähitulevaisuudessa olla taloudellisesti kannattava, varteenotettava vaihtoehto neitseellisten malmien hyödyntämisen rinnalle.

– Rikastusteknologian menetelmien kehittyessä säästetään muun muassa etsimis- ja louhintakustannukset, Saija Luukkanen sanoo.

Jätemateriaalien jalostusteknologioiden kehittäminen on osa jätteenpolton pohjakuonan maarakentamisen hyötykäyttöön suuntautunutta yhteishanketta, jonka VTT ja GTK toteuttavat yhteistyössä. Lisäksi hanketta rahoittavat Tekes, Jätelaitosyhdistys ry, Ekokem Palvelu Oy, Kaakkois-Suomen Hankintarengas – KSHR, Lassila & Tikanoja Oyj, Outotec Minerals Oy ja YIT Rakennus Oy

TEKSTI Susanna Heikkinen