Kruunupyy–Kokkolan alueella on EU:n potentiaalisin litium-varanto

Näytteessä vihertävät kiteet ovat spodumeenia ja vaalea pohjakivi pegmatiittia. Näytteen löytöpaikka on Länttä, Kokkola. Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Alkalimetalleihin kuuluva litium on yksi tämän hetken kuumimmista hightech-metalleista. Se on kaikkein kevyin metalli luonnossa ja erittäin reaktiivinen.

Litiumin käyttökohteita ovat etenkin akku- ja paristoteollisuus, autoteollisuus, lasi- ja keraaminen teollisuus, metallurgia ja lääketeollisuus. Sen kysynnän ennustetaan kasvavan erityisesti akkuteollisuudessa, jossa litium-akut korvaavat suuremman energiatiheytensä ja sähkökemiallisen jännitteensä vuoksi perinteiset lyijy- ja nikkeli-kadmium-akut.

Vuonna 2000 kuusi prosenttia litiumista käytettiin akkutuotantoon, mutta jo vuonna 2008 vastaava luku oli 20 prosenttia. Kymmenen vuoden kuluttua osuuden ennustetaan olevan jo 70–80 prosenttia.

Litiumia tuotetaan joko mineraaleina tai kemikaaleina kuten litiumkarbonaattina. Vuonna 2008 suurin osa maailman litiumista tuotettiin kolmesta maasta: Argentiinasta, Australiasta ja Chilestä.

Suomen kallioperä on kuitenkin erittäin potentiaalinen erikoismetallien esiintymille, ja GTK:n hiljattain valmistuneen selvityksen mukaan Suomella olisi erittäin hyvät mahdollisuudet olla seuraava litiumin suurtuottaja Euroopassa.
Litiumin potentiaalin kartoittaminen Suomen kallioperästä liitettiin mukaan GTK:n teollisuusmineraalihankkeeseen jo vuonna 2003. Siitä lähtien hanke on tehnyt lukuisia geofysikaalisia mittauksia potentiaalisilla alueilla, ottaneet moreeninäytteitä ja kairanneet kaikkiaan 11–12 kilometriä.

Litium on rikastunut yleensä suolajärvien alusveteen tai kallioperän karkearakeisiin juonikiviin, joita kutsutaan pegmatiiteiksi. Suomessa tunnetaan jo yli 50 harvinaisia alkuaineita sisältävää pegmatiittialuetta, joista kymmenellä tavataan litium-pitoisia mineraaleja. Litiumin tuotannon kannalta merkittävimpiä mineraaleja ovat spodumeeni, petaliitti, lepidoliitti ja amblygoniitti.

Kaikkein potentiaalisimmaksi alueeksi on osoittautunut Pohjanmaalla sijaitseva Kruunupyy–Ullavan alue. Lohkarekartoitusten ja timanttikairausten perusteella siellä on todennäköisesti kymmeniä spodumeenipegmatiittijuonia. Ullava kuuluu nykyisin Kokkolaan. Tutkimusaineistoissa on tähän asti käytetty Ullava-nimeä.

Alueella muhii koko EU-alueen potentiaalisin litium-varanto, sillä kaikkiaan litium-malmia arvellaan löytyvän sieltä yhteensä noin 10–20 miljoonaa tonnia.

Toinen taloudellisesti potentiaalinen alue on Somero–Tammelan alue, josta on tavattu spodumeenia ja petaliittia. Muita litiumrikkaita alueita ovat myös mm. Haapaluoma–Kaatialan alueet.

Kruunupyy–Ullavan alueella litiumiin liittyviä valtauksia on tällä hetkellä kuusi kappaletta ja kaivospiirejä on yksi. Alueen tunnetuin esiintymä on suomalaisen Keliber Oy:n hallussa ja se sijaitsee Ullavan Läntässä. Kaivostoiminta siellä alkanee vuonna 2013.