Tiedot Suomen teollisuusmineraaliesiintymistä verkkoon

Vaaleanvihreä apatiitti, Siilinjärven kaivos. Punertava mineraali on värjättyä kalsiittia. Tumma mineraali on biotiittia. Siilinjärven kaivokselta tuotetaan apatiittirikastetta fosforihapon ja fosforilannotteiden raaka-aineeksi. Näyte: Suomen Kivikeskuksen kokoelmat.

GTK:ssa on valmistumassa karttapohjainen tietokanta Suomen teollisuusmineraali- ja teollisuuskiviesiintymistä ja niiden käytöstä. Tietokanta tulee yleiseen käyttöön ja esitetään netissä samalla periaatteella kuin vastaavat karttapohjaiset tietokannat eri metalliesiintymistä.

– Tietokannan avulla haluamme parantaa teollisuusmineraaliraaka-aineiden tunnettuutta Suomessa. Karttapohjaisena se on helppokäyttöinen ja tarkoitettu kaikille, joille voi olla siitä hyötyä, yksityishenkilöistä yhtiöihin, sanoo geologi Timo Ahtola.

Tällä tietoa tietokantaan on syötetty tiedot 96:sta eri esiintymästä koskien 15:ttä mineraalia, apatiitista, kalkkikivestä ja talkista litiummineraaleihin, timantteihin ja korukiviin. Klikkaamalla nettikartan esiintymiä pääsee taulukkomuotoiseen tietoruutuun kyseisestä esiintymästä.

Aineisto on kerätty julkaisuista, opinnäytteistä, valtausraporteista, ministeriön kaivostilastoista ja yritysten julkisesti ilmoittamista tiedoista. Tarkoituksena on ensi vaiheessa saada mukaan kaikki Suomen keskeiset teollisuusmineraaliesiintymät. Kun tiedot ovat digitaalisessa muodossa, niitä on helppo ylläpitää ja päivittää. On myös helppoa lisätä uusia esiintymiä tietokantaan.

Yritysten mineraalivarannot ovat yrityssalaisuuksia

Talkkinäyte Sotkamosta. Teollisuudessa talkkia käytetään täyteaineena esimerkiksi maaleissa, muoveissa ja paperissa. Lisäksi paperiteollisuus käyttää talkkia paperin pinnoitteena ja poistamaan valmistumisprosessista epäpuhtauksia. Muita käyttötarkoituksia ovat keraamiset sovellukset, suodatinkäyttö sekä muun muassa lannoitteiden paakkuuntumisenestoaineet. Talkki on myös tuttu kosmetiikkateollisuudesta, sitä löytyy esimerkiksi puutereista.

– Viimeisessä vaiheessa linkitetään kartat ja kuvat tietokannan esiintymiin. Tietokanta avataan lähikuukausina kaikkien käyttöön, kunhan linkitys saadaan kuntoon, Ahtola sanoo. Hän toteaa, että hanketta on mietitty kymmenkunta vuotta, mutta tietokantaa lähdettiin varsinaisesti rakentamaan vuonna 2007.

– Tehtävänämme on ollut kerätä kaikki julkinen tieto mineraaliesiintymistä. Tieto on helposti saatavissa kohteista, joita GTK on ollut tutkimassa. Niukemmin tietoa on esiintymistä, jotka alusta alkaen ovat olleet eri yhtiöiden hallussa. Niistä ei ole saatavilla julkista tietoa, kuten esimerkiksi opinnäytteitä.

Ahtolan mukaan yritykset ovat antaneet tietoja käyttöön rajallisesti. Tiedot mineraalivarannoista puuttuvat, koska ne ovat yrityssalaisuuksia. Varsinkin kansainvälisesti toimivilla yrityksillä on periaatteenaan, että tällaisia tietoja ei luovuteta ulos.

– Tässä on selvä ero metallipuolen kaivosyrityksiin, jotka usein ovat etsintävaiheen pörssiyhtiöitä ja julkaisevat tarkat laskelmat malmiesiintymistään. He kertovat omista tuloksistaan, koska se on heille eduksi investointeihin tarvittavan rahoituksen turvaamiseksi markkinoilta, Ahtola toteaa.

– Teollisuusmineraalipuolen yritykset ovat suurelta osin vanhoja, kauan toimineita firmoja, joilla ei ole tarvetta kertoa raaka-aine-esiintymistään.

TEKSTI Harriet Öster