print

GTK kartoittaa karbonaattikiviesiintymiä ympäri Suomea


Sininen kalsiitti, Lappeenranta, Ihalainen.
Sininen kalsiitti, Lappeenranta, Ihalainen. Kalsiittista kalkkikiveä käytetään raaka-aineena sementin ja poltetun kalkin valmistuksessa, kemian teollisuudessa, terästeollisuudessa sekä maanparannusaineena. Kalsiittirikastetta käytetään täyteaineena maali-, kumi- ja paperiteollisuudessa ja parhaita laatuja myös paperin päällysteenä. Näyte: Suomen Kivikeskuksen kokoelmat. Kuva: Jari Väätäinen, GTK

GTK kartoittaa teollisuudelle tärkeitä kalsiittisia ja dolomiittisia karbonaattikiviesiintymiä valtakunnallisessa hankkeessa.

GTK:n valtakunnallisen teollisuusmineraalivarantojen kartoitushankkeen tavoitteena on teollisuusmineraalivarojen saatavuuden ja niiden kestävän käytön varmistaminen Suomessa.

GTK:n kartoittamista kalkkikiviesiintymistä pisimmälle on edennyt Kiskon Hyypiämäen kalsiittiesiintymä, josta vuonna 2002 järjestetyn tarjouskilpailun voitti Omya Oy. Alueella on tehty koelouhintaa ja kaivostoiminnan ympäristölupa myönnettiin vuonna 2007.

Itä- ja Keski-Lapissa GTK käy läpi useita tutkimuskohteita. Vielä on aikaista sanoa, kuinka moni on hyödynnettävissä. Lapissa on kuitenkin menossa monta muuta kaivoshanketta, jotka tarvitsevat kalkkikiveä. Silloin kannattaa ehkä hyödyntää pienempiäkin esiintymiä kuljetuskustannusten vähentämiseksi.

Suomen kallioperästä löytyy ympäri maata sedimentaation kautta syntynyttä karbonaattikiveä, maallikoille kalkkikiveä. Esiintymät liittyvät niin sanottuihin svekofennisiin ja karjalaisiin muodostumiin, joita kuvaavat määrättyyn ikäryhmään kuuluvat, samantyyppiset pintasyntyiset kivet.

Karbonaattikivet ovat alun perin syntyneet kerrostumina matalan meren ympäristössä. Korkean geologisen ikänsä vuoksi ne ovat ehtineet käydä läpi monta muodonmuutosta ja kiteytyä koviksi marmoreiksi.
Etelä-Suomen esiintymät ovat lähinnä kalsiittia, eli kalsiumkarbonaattia. Väli-Suomen esiintymät ovat pääosintodella suuria määriä.

dolomiittia, joka kalsiumin lisäksi sisältää magnesiumia sekä jonkin verran kalsiittia. Pohjois-Suomen esiintymät ovat pääosin dolomiittia. Näillä mineraaleilla on paljon käyttökohteita. GTK:ssa kalsiitin kartoitusprojekti paperiteollisuuden tarpeita varten alkoi vuonna 1994 Etelä-Suomessa ja sitä jatkettiin vuoteen 2002.

Heti Suomesta etelään, Virossa ja Gotlannissa, kallioperä on vain 400–500 miljoonaa vuotta vanhaa. Siellä kerrostuneilla karbonaattikivillä on toinen rakenne ja toiset ominaisuudet, joten niistä jalostetuilla tuotteilla on toiset käyttökohteet.

TEKSTI Harriet Öster



© Geologian tutkimuskeskus 2008