104 syytä lähteä retkelle Nuuksioon

Nuuksion järviylängöstä laadittuun geologiseen retkeilykarttaan on merkitty retkeilijöitä kiinnostavia luonto- ja kulttuurinähtävyyksiä. Uudenmaan laajin yhtenäinen, lähes luonnontilainen saloalue on geologisin silmin katsottuna täynnä mielenkiintoisia kohteita.

Nuuksio on luonnossa liikkujan aarreaitta: vain puolen tunnin päässä pääkaupungin keskustasta avautuu erämaa, jossa voi kohdata ainutlaatuista metsää, suota sekä harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Maisema on yleis ilmeeltään karu ja kallioinen, joskin vesistöjä on kymmenesosa pinta-alasta. Kalliokohoumia pirstovat jyrkkäreunaiset laaksot ja niiden pohjilla olevat suot ja lammet.

Koska Nuuksio sijaitsee pääosin 50–100 metrin korkeudella merenpinnasta, sitä kutsutaan järviylängöksi. Vai keakulkuisuuden vuoksi alue on pitkään pysynyt lähes luonnontilassa. Vuonna 1994 Nuuksion länsiosaan perustettiin kansallispuisto, joka on Metsähallituksen hallinnoima luonnonsuojelualue.

Maisemasta ja maankamarasta kiinnostuneille Nuuksio tarjoaa yli sata tutustumisen arvoista geologista kohdetta. Niiden havainnointi käy helpoiten Geologian tutkimuskeskuksen julkaiseman geologisen retkeilykartan ja siihen liittyvän opaskirjan avulla. Kaikki polut on merkitty ja kohteet on numeroitu karttaan.

Syy 4: silokallio

Lisätietoja Nuuksion retkeily- ja virkistys-mahdollisuuksista Nuuksion kansallispuiston asiakaspalvelunumero p. 0205 64 4790 Metsähallituksen valtakunnallinen asiakaspalvelunumero p. 0205 64 120 www.luontoon.fi/nuuksio www.villipohjola.fi

Nuuksion pinnanmuotoja säätelee alueen vanha peruskallio murroslaaksoineen. Maaperä, huomattavasti peruskalliota nuorempana, on perua viime jääkaudelta ja sen jälkeiseltä ajalta. 2–4 kilometrin paksuinen jääkerros painoi maan kuoriosaa alas, joka jäätikön sulaessa alkoi nousta entiseen asemaansa. Mannerjää vetäytyi seudulta 12 700 vuotta sitten.

Vähitellen Nuuksion alue kohosi sitä peittäneiden muinaisten Itämeren eri vaiheiden vedenpintojen yläpuolelle ja muodostui nykyinen järviylänkö. Monin paikoin avokallioina esiintyvistä silokallioista ja niiden uurteista nähdään, että mannerjäätikkö on viime vaiheissaan virrannut luoteesta kaakkoon. Kouluesimerkki silokallioista sijaitsee Nuuksion koulun pihassa (kohde 4).

Jäätikön sulamisvaiheessa sen railoissa ja tunneleissa virtasi vuolaasti sulavesiä, jotka kuljettivat ja kasasivat kiviaineksia. Paikoitellen railoihin syntyneissä putouksissa sulavedet pyörittivät vettä ja kiviainesta niin tehokkaasti, että kallioon syntyi hiidenkirnuja. Yksittäin ja ryhmissä esiintyvinä niitä voi käydä ihmettelemässä esimerkiksi Nupurissa (kohde 24), Sorlammella (kohde 25) ja Hyppykalliolla (kohde 19).

Mitä mukaan geologiselle havaintoretkelle geologinen retkeilykartta opaskirjoineen alueen peruskartta kompassi vesipullo eväät tukevat jalkineet pieni ensiapupakkaus matkapuhelin kesällä päähine suojaamaan auringolta ja hyönteisiltä kiikari

Syy 47: siirtolohkare

Suomessa on runsaasti mannerjäätikön kuljettamia siirtolohkareita, joten niitä esiintyy Nuuksiossakin. Todellisia siirtolaisia ovat kuitenkin ne rapakivigraniittilohkareet, jotka ovat purjehtineet jäävuorten kuljettamina Kaakkois- Suomesta Viipurin rapakivi alueelta ja rantautuneet jäävuorten törmättyä Nuuksion kohoumien rinteille ja jään sulettua saaneet uuden kotiseudun. Tällaiseen erikoisuuteen (kohde 47) voi tutustua muun muassa Brobackassa Pitkäjärven kaakkoispuolella.

Kalliojyrkänteiden rapautuessa syntyy vyöryjä, jolloin seinämistä irronneet järkäleet muistuttavat luonnon omia kivilouhoksia. Tunnetuinta Romvuoren vyörykeilaa (kohde 53) voi parhaiten ihailla Nuuksion Pitkäjärven vastarannalta, Solvallan laskettelurinteeltä.

Missä on kalliojyrkänteitä ja lohkareita, sieltä kannattaa etsiä myös luolia. Nuuksion luolat ovat syntyneet kallion rakoihin lohkeamisten tai rapautumisen seurauksena. Jännittävän luolaretken voi tehdä vaikkapa Haukkalammelle (kohde 56).

Syy 76: luonnontilainen suo

Nuuksiossa on monentyyppisiä soita, niistä merkittävin on Tremanskärr (kohde 76), joka on luonnontilainen ja kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Muita luonnontilaisia soita ovat Nuuksion kansallispuiston alueella sijaitseva Soidinsuo (kohde 64) sekä Lakeasuo (kohde 77) ja Punjonsuo (kohde 78).

Soiden lisäksi Nuuksiossa on kosteikkoja, joiden maaperä koostuu liejusta ja mudasta. Kasvillisuus on rehevää ja laaja-alaista aina vesikasvillisuudesta ruovikkoon ja metsäiseen korpeen saakka. Märän maan tuoksua voi käydä nuuhkimassa esimerkiksi Luukinjärven ja Matalajärven rannoilla.

Pallokivi Pallokivi on harvinainen ja rakenteeltaan erikoinen magmakivi. Se koostuu kehärakenteisista palloista, joita sitoo tasarakeinen väliaine. Pallokivet ovat kiteytyneet 5–10 kilometrin syvyydessä. Pallokivet ovat erikoislaatuisia ja monet esiintymät ovat Suomessa suojeltuja.

Syy 101: diabaasijuoni

Nuuksion alueen kallioperä on lähes 1900 miljoonaa vuotta vanhaa. Yleisimmät kivilajit ovat graniittia, granodioriittia ja Bodomin rapakivigraniittia, joka on edellisiä selvästi nuorempi eli 1640 miljoonaa vuotta sitten syntynyt. Nuuksion erikoisuus on kuitenkin pallokivi, joka koostuu usein pitkänomaisista ja monikehäisistä palloista sekä niitä sitovasta perusmassasta. Pallokivet (kohde 9) ovat harvinaisia, ja siksi niiden vuoksi kannattaa tehdä retki Nuuksion Pitkäjärven pohjoispuolelle Koivulan kylään. Mukaan kannattaa ottaa vesipullo, sillä kostutettuina pallokivet näyttäytyvät parhaiten edukseen.

Nuuksion järviylängön geologinen retkeilykartta Karttoja voi ostaa muun muassa Haukkalammen opastuvalta kesäisin, Geologian tutkimuskeskuksesta, Karttakeskuksen myymälöistä sekä hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Muita kauniita kivilajeja ovat pegmatiitti ja diabaasi. Ne ovat juonikiviä, jotka ovat jähmettyneet maankuoren halkeamiin nousseesta kivisulasta. Diabaasijuonen (kohde 101) voi löytää esimerkiksi Kattilajärven itärannalla sijaitsevan jyrkänteen kalliolipan takaseinästä.

TEKSTI: Susanna Heikkinen
KUVA: Heikki Mustonen, vastavalo.fi

Teksti perustuu geologi Maija Haavisto-Hyvärisen haastatteluun.