print

Malmin etsintä harrastuksena


Malmin etsintä harrastuksena

Kiviharrastajien lähettämillä näytteillä on suuri merkitys raaka-ainevarojen etsintä- ja tutkimustyössä. Valtaosa Suomen kansantaloudelle merkittävistä kaivoksista on saanut alkunsa kansannäytteistä.

Kansalaisten löytämistä ja tutkittavaksi lähettämistä kivinäytteistä käytetään yleisesti nimitystä kansannäyte. Niitä on Suomessa kerätty jo 1730-luvulta lähtien, jolloin kirkoissa luettiin kuulutuksia ja kehotettiin kansalaisia ilmoittamaan erikoisista kiviaineslöydöistä. Jo tuolloin oli tiedossa, että irtolohkareilla on tärkeä merkitys malminetsinnässä.

Suomen merkittävin malmilöydös tehtiin sata vuotta sitten Rääkkylässä, jolloin kanavarakennustyömaan kaivinkoneen kuljettaja löysi suuren ruosteenvärisen kiven. Tästä Kivisalmen lohkareesta otettu näyte vahvisti sen sisältävän runsaasti hyvälaatuista kuparimalmia. Löydös johti Outokummun kaivoksen perustamiseen, mikä samalla käynnisti koko Suomen nykymuotoisen kaivannaisteollisuuden.

Kaikki kiviä tutkimaan!
Näytteitä lähettäessäsi:
Kivien etsimistä ja tunnistamista voi harrastaa myös omaksi ilokseen. Siinä yhdistyvät luonnon tuntemus, ulkoilu ja retkeily, suunnistus ja kartan luku sekä etsimisen jännitys ja parhaimmillaan löytämisen riemu. Monelle ei riitä vain kivien keräily, vaan he myös hiovat ja jalostavat parhaita löytöjään koristeellisiksi kappaleiksi ja esineiksi. Kiviharrastus sopii kaikenikäisille.

Retkeilijän kiviopas on kiviharrastajan perusopas. Siinä kerrotaan monipuolisesti suomalaisista kivilajeista ja mineraaleista, niiden
ominaisuuksista ja synnystä. Opas auttaa tunnistamaan näytteitä ja antaa vinkkejä kiviharrastajan retkille.

Retkeilijän kiviopasta voi tilata GTK:n julkaisumyynnistä, p. 020 550 2450.
Retkeilijän kiviopas verkossa

Retkeilijän kiviopas

Näytteitä kannattaa lähettää

Kuopiossa sijaitsevalle GTK:n kansannäytetoimistolle lähetetään vuosittain 7 000–7 500 mineraali-, maa- ja kivinäytettä. Ne kaikki tutkitaan maksutta, ja noin 40 % analysoidaan tarkemmin. Mielenkiintoisimpien näytteiden löytöpaikka käydään tarkistamassa maastossa, ja keskimäärin 10–15 näytettä vuodessa johtaa tarkempiin malminetsinnällisiin tutkimuksiin. Joka vuosi GTK palkitsee parhaiden kansannäytteiden lähettäjät rahapalkinnoin. Kaikkiaan kansannäytteitä on tähän mennessä vastaanotettu noin 1,5 miljoonaa kappaletta.

Kansannäytteet ovat käynnistäneet yli puolet kaivostoimintaan johtaneista tutkimuksista maassamme. Myös suurin osa Etelä- ja Keski-Suomen malmitutkimuskohteista on saanut alkunsa kansannäytteistä. Kansannäytteet ja niihin liittyvät tietokannat ovat muun malmiviitetiedon ohella herättäneet mielenkiintoa myös ulkomaisissa malminetsintäyhtiöissä.

Löysitkö kiinnostavan kiven?
Näytteitä lähettäessäsi:
1. Ota mielenkiintoisesta kivestä tai kalliosta edustava näyte. Nyrkinkokoinen kappale riittää.
2. Merkitse näytteen löytöpaikka kartalle. Voit merkitä löytöpaikan myös maastoon, jolloin sen löytää vaikeuksitta mahdollisten jatkotutkimuksien yhteydessä.
3. Pakkaa löytämäsi näyte tai näytteet tukevaan, mieluimmin alle kaksi kiloa painavaan pakettiin. Jos pakkaat pakettiin useampia näytteitä, numeroi ne niin, että näytteet ja niiden löytöpaikat eivät sekaannu keskenään. Jos lähetät vuoden aikana useita näytteitä, käytä juoksevaa numerointia. Liitä pakettiin saatelappu, josta ilmenee lähettäjän nimi, osoite ja mahdollinen puhelinnumero sekä näytteen/näytteiden tarkka löytöpaikka. Mainitse myös, onko näyte löydetty kalliosta vai irtokivestä.
4. Lähetä paketti Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytetoimistoon Kuopioon maksutta osoitteella:

Geologian tutkimuskeskus
Kansannäytetoimisto
Tunnus 5003687
00003 VASTAUSLÄHETYS

Lisätietoja: www.gtk.fi/geotieto/jokamies/

TEKSTI: Susanna Heikkinen
KUVA: Jari Väätäinen, GTK




© Geologian tutkimuskeskus 2009