Ei päivää ilman geologiaa
Mistä on tehty sakset?
Kun saksen terässä lukee ’stainless steel’, kyse on ruostumattomasta teräksestä. Se valmistetaan raudan ja muutamien muiden metallien sekä hiilen seoksesta. Terästä on eri lajeja, riippuen seosmetallista.
Tärkeimmät seosmetallit ovat mangaani, kromi, molybdeeni, nikkeli ja volframi. Niillä muun muassa lisätään teräksen sitkeyttä, parannetaan kestävyyttä, ehkäistään ruostumista, tuotetaan erityisiä magneettisia ja sähköisiä ominaisuuksia sekä lisätään sitkeyttä.
|
Oletko tullut ajatelleeksi, kuinka paljon ympärillämme on geologiaan liittyvää? Metallit, lasi, posliini, betoni ja monet muut rakentamisen raaka-aineet, energia ja pohjavesi ovat peräisin maankamarasta.
Kun kivikauden ihminen tarttui terävään kiveen ja käytti sitä työkaluna, alkoi ihmiskunnan riippuvuus maankamarasta. Tänä päivänä käytämme runsaasti erilaisia esineitä, jotka on valmistettu metallimalmeista. Rakennamme taloja, teitä ja mitä erilaisimpia rakennuksia hyödyntäen kiviainesta, kuten hiekkaa ja soraa, kalkkikiveä sekä muita mineraaleja. Muovit ja monet poltto- sekä voiteluaineet tehdään maaperästä löydetystä öljystä.
Maankamarasta saadaan myös energiaa. Se voi olla uraanista jalostettua ydinpolttoainetta, tai turpeesta, kivihiilestä tai öljystä polttamalla saatua sähköä tai lämpöä. Viime aikoina on alettu hyödyntää maalämpöä rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen.
Pohjavesi on elintärkeä geologinen luonnonvara, jota suomalaisilla on toistaiseksi käytettävänä riittävästi. Sen sijaan maailmanlaajuisesti noin kolmasosa väestöstä kärsii vesipulasta.
Jokaista suomalaista kohti käytetään vuosittain yli 20 tonnia maankamaran mineraalisia luonnonvaroja. Näistä valtaosa on esimerkiksi hiekkaa, soraa ja kalliomurskattua kiviainesta. Tämän lisäksi käytetään sato- ja kiloja talkkia ja karbonaattikiveä paperin, kumin ja muovien valmistukseen, apatiittia ja karbonaattikiveä lannoitteisiin sekä perusmetalleja metalliteollisuuden raaka-aineina.
TEKSTI: Susanna Heikkinen
|
