Kolumni:
Työturvallisuuden kärkimaa

DI Pia Rämö toimii toimialapäällikkönä Infra ry:ssä. Kuva: Jyrki Vesa

Ilman kiviaineksia ei rakenneta mitään, koska kiviaineksia käytetään kaikkeen rakentamiseen; teihin, rautateihin, satamiin, lentokenttiin, taloihin, siltoihin. Myös rakennetun ympäristön kunnossapito vaatii samalla tavalla kiviaineksia. Yhden kerrostaloasunnon rakentamiseen kuluu noin 100 tonnia, omakotitalon rakentamiseen noin 300 tonnia, yhteen kilometriin maantietä noin 20 000 tonnia ja yhteen kilometriin moottoritietä noin 50 000 tonnia kiviaineksia. Betonista noin 80 % on kiviaineksia ja asfaltista noin 90 %.

Koska työtä tehdään ulkona vaativissa olosuhteissa, työn turvallisuus nousee tarkasteltavaksi. Maamme kiviainesala on kuitenkin huippuluokkaa työturvallisuudessa. Tämä todettiin alalla järjestetyssä turvallisuuskilpailussa 2009. Turvallisuustaso ja erityisesti asenne turvallisuuteen on kokonaisuudessaan parantunut toimialalla merkittävästi. Entisenkaltaiset vakavat turvallisuuspuutteet ovat vähentyneet lähes minimiin. Kilpailun tulosten kehitys puhuu puolestaan: vuoden 2007 turvallisuuskilpailun mittausten keskiarvo oli 89,2 %, vuonna 2008 93,8 % ja vuonna 2009 96,9 %.

Vaikka turvallisuusasiat ovat rakennusalalla yleisesti menossa parempaan suuntaan, ja työtapaturmafrekvenssi on Suomessa pienentynyt, niin turvallisuustasossamme on rutkasti parantamisen varaa. Infra ry vastaa haasteeseen yhdessä viranomaisten kanssa kehittämällä työturvallisuusmittareita, kuten MVR-mittari, asfalttimittari ja murskamittari, jotka ovat käytännön työkaluja turvallisuustason arviointiin ja seurantaan.

Kiviainesten tuotanto kehittyy Suomessa voimakkaasti, ja monet kiviainesalan keksinnöt ovat lähtöisin maastamme. Niinpä meillä toimii myös alan johtavia tuotantolaitosvalmistajia. Koen, että turvallisuus on tärkeää yrityksille; työtapaturmat käsitellään johdon kokouksissa ensimmäisinä asioina ja korjaavia toimenpiteitä ei vain kirjata laatujärjestelmään vaan ne viedään käytännön elämään. Yritykset panostavat työturvallisuuteen kouluttamalla jatkuvasti henkilökuntaa, uusimalla ja parantamalla laitteita ja konekantaa.

Työtapaturmien vaikutus työviihtyvyyteen ja tuottavuuteen on tullut alan yleiseen tietoisuuteen. Työturvallisuuden paraneminen näkyy laitoksilla parantuneena siisteytenä, henkilöstön motivoitumisena ja ylpeytenä edustaa alaansa. Samalla myös pienentyvät tuotannosta ympäristöön leviävä melu ja pöly, jolloin myös ympäristö ja naapurusto hyötyvät kehitystyöstä.

DI Pia Rämö toimii toimialapäällikkönä Infra ry:ssä

Lue turvallisuuskilpailusta www.infra.fi