print

Pääkirjoitus:
Teollisuusmineraalien ja kiviainesten tarve yhteiskunnassa


Hannu Idman, ohjelmajohtaja Hannu Idman, ohjelmajohtaja. Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Yhteiskunnat tarvitsevat suuria määriä mineraaliaineksia hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kestävän kehityksen näkökulma ja elinkaaritarkastelu ohjaavat tuotantoa ja käyttöä yhä selvemmin. Viime vuosina esiin ovat nousseet ns. hightech-metallit, joiden käyttö kasvaa räjähdysmäisesti.

Nimitys hightech-metallit viittaa korkeaan teknologiaan, mutta olennaista on niiden kytkeytyminen erilaisiin teknologiaratkaisuihin, jotka tähtäävät haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Käyttötarpeet kasvavat huikeaa vauhtia ja maailman laajuinen kilpailu varannoista kiihtyy. EU :lla ei ole tällä hetkellä lainkaan hightech-metallien omaa tuotantoa. EU onkin määritellyt hightech-metallit strategisiksi.

GTK:n tutkimusten mukaan Suomen kallioperä on hyvin otollinen hightech-metallien esiintymille ja Suomi voi nousta EU:n merkittävimmäksi hightech-metallien tuottajaksi. Nouseeko Suomen ensimmäinen hightech-metallikaivos Keski-Pohjanmaalle? Minne kehittyy kotimaisiin hightech-metalleihin perustuvaa teknologiateollisuutta?

Kiviainekset eivät Suomesta lopu, mutta kiviainesten saatavuus ja kuljetusmatkojen jatkuva pidentyminen ovat ongelma kasvualueilla, jonne infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kiviainestarpeet painottuvat, niin Suomessa kuin muuallakin. Suomessa kiviainesten kulutus on luonnon olosuhteista johtuen Euroopan suurimpia, 20 tonnia jokaista suomalaista kohti vuodessa.

Rakentamisen yhteydessä syntyy suuria määriä ylijäämämassoja ja mineraalisia purkujätteitä, joiden hyödyntämistä voidaan tehostaa ja korvata niillä luonnon kiviaineksia. Erilaisista teollisuuden pohjakuonista ja tuhkista voidaan ottaa talteen metallit ja käyttää loppuaines maarakentamisessa. Englannin kielessä käytetään lennokkaasti jopa termiä urban mining.

GTK kehittää ympäristöhallinnon kanssa rakentamaansa Internetissä toimivaa kiviainesten tilinpitojärjestelmää. Tavoitteena on nivoa yhteen sekä luonnon kiviainekset että niitä korvaavat ainekset. Haaste on mittava koskien erityisesti korvaavien ainesten tietovirtoja. Toisaalta nykyaikainen tietotekniikka antaa kehittämiseen hyvät lähtökohdat. Kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat entistä paremmin kun käytettävissä on luotettava tieto sekä luonnon että niitä korvaavista aineksista, määristä, laaduista ja saatavuudesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kansallisen mineraalistrategian valmistelun. GTK vastaa käytännön toteutuksesta, johon osallistuu laaja joukko toimijoita. Strategia valmistuu tänä syksynä ja on osa valtioneuvoston luonnonvarastrategiaa. Tavoite on pitkällä, vuodessa 2050. Kyseessä on haasteellinen työ, jossa määritetään myös miten turvataan yhteiskunnan kiviaineshuollon tarpeet ja mikä rooli mineraaliteollisuudella on Suomen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Hannu Idman
ohjelmajohtaja



© Geologian tutkimuskeskus 2008