print

Lyhyesti


GTK 125 vuotta – ikuisesti nuori

GTK 125 vuotta – ikuisesti nuori

Keisari Aleksanteri III antoi toukokuun 21. päivänä 1885 armollisen asetuksen, jolla perustettiin itsenäinen geologinen tutkimuslaitos Suomeen. Vuodesta 1877 toiminut Vuorihallituksen geologinen toimisto muuttui siten Geologiseksi komissioniksi (Suomen geologinen tutkimus), ja laitoksen varsinainen toiminta alkoi seuraavan vuoden alussa. 21.5.2010 tuli kuluneeksi tasan 125 vuotta asetuksen allekirjoittamisesta. Samalla alkaa myös GTK:n 125-juhlavuosi, jonka päätapahtumat ajoittuvat tammikuulle 2011.

 

viiva

Geotieteellisiä julkaisuja 2009

GTK:n julkaisutoiminta oli vuonna 2009 vilkasta ja GTK julkaisi yhteensä 270 julkaisua.

Aineistojen verkkosaatavuuteen panostettiin voimallisesti. Maksuttomista verkkopalveluista on lyhyessä ajassa kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. Käyttäjämäärien kasvu jatkui ja erityisesti ammattikäyttäjille tarjottavia palveluja (rajapintapalvelut, latauspalvelut) on lisätty.

Vuonna 2009 aikana kävijämäärät GTK:n internetsivuilla olivat hienoisessa nousussa. Suosituimmat suomenkieliset sivukokonaisuudet olivat karttojen aineistohaut, Geotieto-osion karttasivu, tutkimus-sivukokonaisuus tutkimushankkeineen sekä uutiset ja artikkelit.

Tutustu GTK:n julkaisuihin osoitteessa www.gtk.fi/geotieto.

viiva

GTK tukee kivialan koulutusta

Rakennusalan perustutkintoon on liitetty kivialan koulutusohjelma, jossa voi suorittaa kivirakentajan tutkinnon. Tutkinnon perusteet edellyttävät tutkintoon valmistavan opetuksen antamista kaikissa rakennusalan oppilaitoksissa.

Koska vain muutamalla oppilaitoksella on valmius järjestää kivialan opetusta, on oppilaitosten tueksi käynnistetty Kivirakentamisen opetuksen kehittämishanke (KROK ). Tulevat opettajat saavat hankkeen myötä kivirakentamisen koulutusta sekä kehittävät oppilaitokseensa kivirakentamisen nykyaikaisen oppimisympäristön sekä opiskelun toteuttamissuunnitelman. Opetus käynnistyi toukokuussa 2009 GTK:ssa Kuopiossa geologiaan liittyvällä aloitusjaksolla.

Opetukseen kuului myös seminaaripäivä maaliskuussa 2010 GTK :ssa Espoossa, jolloin GTK :n asiantuntijat opastivat tulevia opettajia luonnonkiviraaka- aineen geologiaan ja GTK :n oppilaitoksille tarjoamien palvelujen pariin.

Projektia hallinnoi Hämeen ammattikorkeakoulun täydennyskoulutusyksikkö. Ensimmäisen KROK -ryhmän projekti päättyy loppuvuodesta 2010.

viiva

Geologian päivä 25.9.

Valtakunnallista Geologian päivää vietetään eri puolilla Suomea 25.-26.9. Seuraavana päivänä 26.9. on geologiseen monimuotoisuuteen liittyvä myös valtakunnallinen Geodiversiteettipäivä. Molempina päivinä järjestetään tapahtumia useilla paikkakunnilla. Ohjelmasta ilmoitetaan syksyllä paikallisissa lehdissä, osoitteissa www.gtk.fi ja www.geologia.fi. Tapahtumat ovat maksuttomia. Tervetuloa!

viiva

Monipuolinen bentoniittisavi

Kuva laboratoriotutkimuksesta B+Tech Oy:ssä, jossa bentoniittinäytteen veden absorboitumiskykyä tutkitaan.
Kuva laboratoriotutkimuksesta B+Tech Oy:ssä, jossa bentoniittinäytteen veden absorboitumiskykyä tutkitaan. Bentoniitti paisuu nopeasti joutuessaan tekemisiin veden kanssa ja sen pinta geeliytyy. Bentoniittisavi syntyy tulivuoren tuhkasta kerrostumalla. Palasen leveys n. 2,5 cm. Kuva: B+Tech

Bentoniitti on luonnon savea, jota erinomaisen vedensitomiskykynsä takia käytetään monenlaisissa sovelluksissa. Bentoniitin oleellisempana osana on montmorilloniittisavi, joka pystyy absorboimaan suuria määriä vettä ja suotuisissa oloissa laajenemaan sen seurauksena tilavuudeltaan jopa savikymmenkertaiseksi. Edullisuutensa ja poikkeuksellisten piirteidensä ansiosta bentoniittia hyödynnetään monilla eri aloilla.

Bentoniitin ominaisuuksia käytetään hyväksi yleisesti rakentamisessa ja ympäristötekniikassa. Esimerkiksi betonin valumuottien tiivistykseen käytetään usein bentoniittia tai bentoniittilietettä. Bentoniitti parantaa rakennusmateriaalien, kuten tiilien ja betonin vedeneristyskykyä. Ympäristötekniikassa savea käytetään esimerkiksi kaatopaikoilla estämään myrkkyjen pääsy pohjaveteen. Ydinjätteiden loppusijoituksessa bentoniitti puskuroi veden kulkua kalliosta metallikapseliin.

Bentoniitti on myrkytön ja mauton, eikä sillä ole todettu olevan elintarvikkeiden lisäaineena vahingollisia sivuvaikutuksia. Elintarviketeollisuus tuntee bentoniitin paakkuuntumisenestoaineena (E558), ja rehuteollisuus sideaineena. Hyvän vedensitomiskykynsä takia sitä lisätään usein kissanhiekkavalmisteisiin, ja kotiviinin valmistuksessa sitä käytetään kirkasteena. Suomeen bentoniitti tuodaan muualta, kuten Yhdysvalloista tai Euroopan eteläosista. Kiinassa esiintyy myös runsaasti bentoniittia.

viiva

Geofoorumi uusii jakelulistansa

Suomenkielinen painettu lehti Geofoorumi lähetetään vuoden 2011 alusta vain tilauksen tehneille. Jos haluat lehden postiosoitteeseesi, niin uusi tilauksesi. Lehti on edelleen maksuton.

Geofoorumi ilmestyy myös sähköisessä muodossa: www.gtk.fi/Media/painotuotteet/sidosryhmalehti/. Uusi tilauksesi, anna palautetta ja tee osoitteenmuutos osoitteella taina.jarvinen(at)gtk.fi.

viiva

GTK:n Uutiskirje 2/2010

Uutiskirje 2/2010 ilmestyy kesäkuun lopussa. Siihen kootaan ajankohtaisia tutkimusuutisia. Mukana on tietoa aihealueilta mineraalivarat ja ekotehokas kaivostoiminta, geotieteellinen mallinnus, yhdyskuntarakentaminen, energia ja kansainvälinen toiminta. Uutiskirjeestä löytyvät myös linkit uusimpiin lehdistötiedotteisiin ja alan tapahtumiin. Seuraavat uutiskirjeet ilmestyvät syys- ja joulukuussa 2010. Kirje on luettavissa osoitteessa www.gtk.fi/Media/uutiskirje.

viiva

GTK yhteistyöhön Keski-Aasian maiden kanssa

Näkymä Kazakstanin Almatyn kaupungista Tian Shanin vuorille, jotka erottavat Kazakstanin Kirgisiasta.
Näkymä Kazakstanin Almatyn kaupungista Tian Shanin vuorille, jotka erottavat Kazakstanin Kirgisiasta. Almaty (myös Alma-Ata) on Kazakstanin entinen pääkaupunki. Tian Shanin vuoret kuuluvat Himalajan vuoristoon, joka alkoi kohota Intian ja Euraasian mannerlaattojen törmäyksessä 65 miljoonaa vuotta sitten. Tian Shanin vuoret on Keski-Aasian pisimpiä vuorijonoja ulottuen 2 800 km itään Tashkentista Uzbekistanissa. Kuva: K. Lindqvist, GTK

GTK on käynnistänyt ulkoasianministeriön rahoituksella yhteishankkeen Keski-Aasian maiden (Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) geologian laitosten kanssa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2009 elo–joulukuussa GTK :n asiantuntijat tutustuivat ja kartoittivat kohdemaiden geologian laitosten toimintaa, olemassa olevaa informaatiota sekä henkilöstön osaamista. Keski-Aasian maiden edustajat ovat vastavuoroisesti vierailleet GTK :ssa ja tutustuneet osaamiseemme hankkeen keskeisillä osa-alueilla. Näin saatujen tietojen perusteella laaditaan yhteistyössä kohdemaiden kanssa yksityiskohtainen toimintasuunnitelma.

Kaikissa Keski-Aasian maissa on runsaasti vanhaa, mutta edelleen hyödyllistä ja käyttökelpoista geoinformaatiota. Tavoitteena on muuttaa paperilla oleva tieto helpommin jaettavaan ja jatkojalostettavaan muotoon. Näin voidaan maiden mineraalipotentiaalia tehdä helpommin tunnetuksi houkuttelemaan maahan investointeja. Toimintasuunnitelma jätetään ulkoasianministeriölle hyväksyttäväksi vuoden 2010 elokuun loppuun mennessä.

viiva

Pilaantuneiden maiden puhdistus

Tutkimusnäytteenotto käynnissä pilaantuneesta kohteesta.
Tutkimusnäytteenotto käynnissä pilaantuneesta kohteesta. Kuva: Väinö Hintikka, GTK

GTK on kehittänyt edullisen prosessin sahojen ja kyllästämöiden maapohjien puhdistukseen. Pilaantuneet maat sisältävät useimmiten dioksiini- ja furaanijäämiä sekä kromi-, kupari- ja arseenipitoisia kyllästysainejäämiä, jotka ovat ihmisten terveydelle vaarallisia. Suomessa on pilaantuneita maapohjia yhteensä noin 1 040. Tietoja kohteista on tallennettu GTK:n Samase-rekisteriin vuodesta 1992 lähtien.

GTK :n kehittämässä mineraalitekniikkaan perustuvassa yksinkertaisessa ja taloudellisessa prosessissa saadaan lopputuotteena puhdistettu maa uusiokäyttöä varten ja pilaavat aineet sisältävä pieni maajae. Tämä on vain pieni osuus, 10–15 painoprosenttia, alkuperäisestä pilaantuneesta maasta. Pienen osan erottaminen prosessilla, kuljettaminen sekä loppukäsittely, on tuntuvasti edullisempaa kuin koko materiaalin prosessointi. Puhdistetun maan rajana on uusien, vuoden 2007 normien alemman ohjearvon alittava puhtaustaso (0,1 μg/kg).

Tavoitteena on kehittää siirrettävä puhdistusasema, jolloin isojen maa-ainesmäärien kuljetuksen poisjääminen säästää kokonaiskuluissa merkittävästi ja kuljetusväylien onnettomuusriskit pienenevät.

viiva

Kuva laboratoriotutkimuksesta B+Tech Oy:ssä, jossa bentoniittinäytteen veden absorboitumiskykyä tutkitaan.

Suomalaiset tutkimusmatkat

Suomalaiset tutkimusmatkat on alansa parhaiden asiantuntijoiden laatima ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisesta tutkimusmatkailusta historiasta nykypäivään. Teoksen sivuilta voi lukea paitsi menneiden vuosisatojen suurista tutkimusmatkoista, myös perehtyä kaikkialla maailmassa parhaillaan käynnissä oleviin kenttätutkimuksiin ja kurkistaa tulevaisuuteen avaruustutkimuksen ja modernin fysiikan keinoin. Löytönen, M. (toim.) 2009. Suomalaiset tutkimusmatkat. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 480 sivua. Ovh 64 euroa. Kirjat ovat lainattavissa GTK:n kirjastoista ja saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista.

viiva

Kuva laboratoriotutkimuksesta B+Tech Oy:ssä, jossa bentoniittinäytteen veden absorboitumiskykyä tutkitaan.

Upea tietopaketti geologiasta

Geologiasta on viime aikoina julkaistu useita upeita kuvateoksia. Geologica-kirja täydentää näyttävien geologia-aiheisten kirjojen kokonaisuutta. Geologican ensimmäinen osa alkaa katsauksella Maan syntyyn ja vie lukijan matkalle halki maapallon viisi miljardia kestäneen geologisen historian. Toinen osa perehdyttää lukijan Maan ainutlaatuisiin geologisiin muodostumiin. Näyttävät kuvat ja kartat tekevät lukemisesta nautittavan elämyksen. Coenraads, R.R., Koivula, J.L., Owsborne, A. et al. 2009. Geologica – Elävä ja muuttuva maapallo. Köln, Tandem Verlag GmbH. 576 sivua. Ovh 29,90 euroa.

viiva

Turpeella oma paikkansa

GTK kartoittaa keskitetysti turvevaroja Suomessa.
Kuva: Kimmo Virtanen, GTK

GTK kartoittaa keskitetysti turvevaroja Suomessa. Nykyisin valtakunnan turvevarojen kartoitusta tehdään paitsi energiaturvevarojen kartoittamiseksi, myös muuhun turpeen käyttöön liittyvien raaka-aineiden paikantamiseksi. Tällaisia käyttömuotoja ovat muun muassa kasvu-, ympäristö-, viherrakentamis-, öljynpoisto-, kuivike-, eriste-, suodatin-, tekstiili- ja hoitoturve. Myös muu soihin liittyvä tiedon tarve on tullut jatkuvasti merkittävämmäksi. Kartoitusten tärkeäksi tehtäväksi on noussut tiedon tuottaminen soista maankäytön suunnittelun pohjaksi kaavoituksiin, suojeluohjelmiin ja rakentamiseen.

GTK:n Internet-sivustolla on turvetietoa käsittelevä Turvepaikka-palvelu, jossa asiakkaat voivat tutustua julkaistuissa raporteissa oleviin turvetietoihin ja tarkastella tutkimusaineistoa kunnittain. Palvelun kautta on saatavana sähköisenä kaikki GTK:n turvetutkimusraportit vuodesta 1980 lähtien. Uudet, julkaistavat raportit lisätään palveluun niiden valmistuttua.

Turvepaikka-palveluun on nyt lisätty ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Palvelu on osa geo.fi-portaalia (www.geo.fi), joka tarjoaa asiakkaiden käyttöön GTK :n maa- ja kallioperään liittyviä digitaalisia kartta-aineistoja sekä karttoihin liittyviä oppaita ja raportteja.

Turvepaikka-palvelu www.geo.fi/Turvepaikka.html

viiva



© Geologian tutkimuskeskus 2008