Ympäristöriskien arviointi vaatii verkottumista

Arvioitaessa ympäristöä kuormittavien aineiden aiheuttamia riskejä tarvitaan usean eri alan osaamista ja poikkitieteellistä otetta. Tätä kokonaisuutta on tarjolla Ympäristöriskien arvioinnin osaamiskeskuksessa, missä GTK, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopion yliopisto ja Suomen ympäristökeskus ovat verkottuneet monitieteelliseen yhteistyöhön.

GTK:n Espoossa sijaitsevan Etelä-Suomen yksikön ja Kuopiossa sijaitsevan Itä-Suomen yksikön osaamisaluetta on geologisen ja geokemiallisen tutkimuksen käyttö ympäristöriskien arvioinnissa. Kuopiossa sijaitsee myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (aikaisemmin Kansanterveyslaitoksen) ympäristöterveyden osasto. Kuopion yliopisto on puolestaan profiloitunut terveys- ja ympäristötieteisiin.

– Ympäristöriskien arvioinnin tärkeys on selvästi noussut. Siksi tutkimusyksikköjen johtajatasolta tuli aloite yhteistyöhön alan kehityksen vahvistamiseksi. Alkuun GTK, KTL ja Kuopion yliopisto lähtivät kehittämään yhteistyöverkostoa 2005–2006 ja pari vuotta myöhemmin Suomen ympäristökeskus toi kokonaisuuteen ekologisen riskiarvioinnin osaamisen, sanoo toimialapäällikkö Raimo Nevalainen GTK:n Itä-Suomen yksiköstä.

Ympäristöriskien arvioinnin osaamiskeskus (Environmental Risk Assessment Centre–ERAC) on virtuaalilaitos: sillä ei ole omaa organisaatiota, vaan se on verkosto alan osaajien välillä. Yhdessä partnerit pystyvät tutkimaan ihmisten ja eliöiden altistumista maaperässä, pohjavedessä ja vesistöjen sedimenteissä oleville haitallisille aineille. Toimintaan kuuluu myös alan koulutuksen järjestäminen. Työ tehdään erillisessä yhteisessä tietoverkossa.

– Toimeksiannot tulevat kumppaneiden kautta. Verkoston avulla voimme tarjota laaja-alaisen käsittelytavan, Nevalainen sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee Tekes-rahoitteisen projektin, jossa laadittiin riskiarviointimalli metallien kulkeutumisesta, biosaatavuudesta ja haitoista ympäristölle ja eliöstölle. Tutkimuskohteiksi oli valittu kolme paikkakuntaa: Harjavalta, Kokkola ja Pyhäsalmi.

– Hankkeemme käsittelevät sekä yleisen riskiarviointimallin kehittelyä että konkreettisten riskien laskemista, Nevalainen toteaa. Hänen mukaansa teollisuus on ollut viranomaisia aktiivisempi aloitteentekijä varsinkin metallien riskiarvioinnille. Määrätyt tutkimusalat ovat selvästi nousussa.

– Riskianalyysit liittyen pohja- ja juomavesiin muodostavat selvästi kasvavan alan. Eräässä projektissa tutkimme mahdollisia riskejä pohjavedessä sekä veden käsittelyä ja kulkeutumista putkistossa aina kuluttajalle asti. Siinä ovat mukana myös Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Mikkelin ja Lahden kaupungit.

– Toinen nouseva ala on turvetuotannon maankäyttö. Olemme keskustelleet turvetuotannon elinkaarianalyysistä, missä huomioidaan turvemaiden jälkikäyttöä, Nevalainen sanoo. Myös EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö Reach on selvästi luonut teollisuudelle tarpeita muun muassa metallien kulkeutumisen ympäristöanalyyseihin ja mallintamiseen.

– Meillä on koulutushanke menossa yhdessä Kuopion yliopiston kanssa. Koulutamme viranomaisia alaan ja järjestämme täydennyskoulutusta tutkijaopiskelijoille. Lisäksi järjestämme kursseja ympäristöriskien arvioinnista sekä viranomaisille että yrityksille, Nevalainen toteaa.

TEKSTI Harriet Öster