Tietoutta kiviaineksen ottoon pohjavettä vaarantamatta

Keski-Pohjanmaalla selvitettiin maakuntakaavaa varten, mistä
on turvallista ottaa maa-aineksia pohjaveden kärsimättä.
Kuva: Mikko Partola/vastavalo.fi
|
Kiviainesten käyttötarpeiden ja pohjaveden
suojelun yhteensovittamista on selvitetty
maakunnittain koko Suomessa. Keski-Pohjanmaalla meneillään olevaa POSKI-projektia
toteuttaa laaja työryhmä, jossa myös
paikallinen yrittäjänäkökulma on edustettuna.
Kaikissa Suomen maakunnissa pyritään varmistamaan hyvälaatuisen
pohjaveden saatavuus ja toisaalta turvata erilaisiin
käyttötarkoituksiin soveltuvan kiviaineksen riittävyys. Näiden
tarpeiden yhteensovittamista on selvitetty valtakunnallisessa
POSKI-hankkeessa, joka on edennyt loppusuoralle.
Parhaillaan projekti on käynnissä Keski-Pohjanmaan lisäksi
Keski-Suomessa. Hankkeessa kartoitetaan pohjavesialueet
sekä kiviainesten määrä ja laatu, ja laaditaan näille kulutusennusteet
kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Arvokkaat kallioalueet,
maisemat ja yleiset luontoarvot selvitetään ja huomioidaan.
Käyttötarpeiden yhteensovittaminen ja alueiden
luokittelu kirjataan loppuraporttiin, joka puolestaan toimii
maakuntakaavan liitteenä.
GTK on toiminut hankkeen projektipäällikkönä ja vetovastuullisena
tahona yhdessä Keski-Pohjanmaan liiton kanssa.
Lisäksi mukana ovat Länsi-Suomen ympäristökeskus, alueen
kunnat, maanomistajat sekä joukko kiviainesyrittäjiä.
Pohjavedet estävät pääsyn soraesiintymiin
Keski-Pohjanmaan erityispiirteenä ovat matalat harjumuodostelmat.
Hienoja aineksia, lähinnä hiekkaa on runsaasti,
mutta rakennuskelpoisen kiviaineksen osalta tilanne on heikompi.
Soravarat sijaitsevat pääosin pohjaveden pinnan alla,
jolloin niihin on käytännössä mahdotonta päästä käsiksi veden
laatua vaarantamatta.
Hiekka- ja soravarojen kartoitus on Keski-Pohjanmaalla
ollut suuremmassa roolissa kuin vastaavissa projekteissa
muualla Suomessa. Hankkeeseen liittyvässä kulutusennusteessa
on arvioitu, että harjukiviaineksen käytöstä siirrytään
kohti kalliomurskeen käyttöä, jopa niin suuressa määrin,
että puolet käytetystä kiviaineksesta on kalliomursketta. Selvityksessä
pyritään osoittamaan pohjavedenottoon varattavat
harjualueet sekä riittävä määrä kalliomursketuotantoon soveltuvia
kallioalueita, jotka sijaitsevat kohtuullisen kuljetusmatkan
päässä.
Kiviainekset ohjattava oikeaan käyttöön
Lisätietoja paikallisista olosuhteista projektiin ovat tuoneet
kuntien edustajat ja varsinkin kiviainestuottajat, jotka ovat
osallistuneet myös projektin rahoitukseen. Yrittäjänäkökulman
saaminen mukaan hankkeeseen on edistänyt tiedonkulkua
tutkimusvaiheessa.
Tulevaisuutta ajatellen on hyödyksi, että paikalliset toimijat
sitoutuvat vuoden 2009 lopulla valmistuvaan loppuraporttiin.
Hyvälaatuista soraa ei ole hukattavaksi, joten kestävän
käytön kannalta on erittäin tärkeää, että hyvälaatuinen karkea
kiviaines ohjattaisiin optimaaliseen käyttötarkoitukseen.
TEKSTI Vesa Tompuri
|