Lyhyesti

Luca Demicheli aloitti EuroGeoSurveyn pääsihteerinä

Luca Demicheli aloitti EuroGeoSurveyn pääsihteerinä 1.4.2009. Hänen toimikautensa on neljä vuotta. Toivotamme Lucalle onnea uudessa tehtävässään. Luca siirtyi tehtävää Italian sisartutkimuslaitoksen Istituto Superiore per la Protezione e la Ricerca Ambientale – ISPRA palveluksesta.

EuroGeoSurveys on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka jäseninä on 33 eurooppalaista geologian tutkimuslaitosta. Järjestön tavoitteena on koordinoida ja valvoa Euroopan tasoisia geologiaan liittyviä kysymyksiä, edistää geologisten aihealueiden käsittelyä EU:ssa sekä toimia EU:n neuvoa- antavana elimenä geologisissa kysymyksissä ja jäsenorganisaatioidensa verkostoitumiskanavana. Organisaation toiminta tapahtuu suurelta osin aihe- ja direktiivikohtaisissa työryhmissä, joissa GTK:lla on useimmissa omat edustajat. Työryhmien toiminta on ollut tehokasta luomaan laajoja EU-rahoitteisia tutkimushankkeita ja tutkimusohjelmaaloitteita. Pääsihteeri ohjaa toimintaa ja vastaa siitä tutkimuslaitosten johtajien muodostamalle neuvostolle, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

EuroGeoSurveys toimisto Brysselissä on nyt uudessa osoitteessa:

EuroGeoSurveys Office
Rue Joseph II 36-38
1000 Brussels, Belgium
Tel : +32 2 888 75 50
Fax : +32 2 503 50 25
E-mail: info@eurogeosurveys.org

www.eurogeosurveys.org

Länsimetron aloitusseminaari GTK:ssa

Länsimetron rakennussuunnittelu alkoi seminaarilla GTK:ssa 3.3.2009. Mukana oli tilaajan Länsimetro Oy:n edustajat ja 150 suunnittelun asiantuntijaa. allekirjoittanut 14 konsulttisopimusta rakennussuunnittelun toteuttamisesta.

Suunnittelu alkoi maaliskuun alussa. Ensin käynnistyvät kallio- ja rakennesuunnittelu sekä geotekninen suunnittelu. Hankkeen edetessä alkavat talo- ja ratatekniikan suunnittelu. 27 km pitkään metrolinjaukseen Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään kuuluu seitsemän asemaa. Haastavimpia tehtäviä ovat merialueiden ja rakennetun ympäristön, kuten Tapiolan, alituksen suunnittelu turvalliseksi.

GTK on tehnyt kallioperäselvityksen koko metrolinjauksen alueelta ja tarkentanut selvitystä Espoon alueelta vuonna 2008. Länsimetron on tarkoitus olla käytössä vuoden 2013 aikana.

www.lansimetro.fi

GTK:n uudet metallitietokannat

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on julkaissut kulta-, nikkeli-, sinkkija platinametallitietokannat, joiden nettiversiot on ladattavissa GTK:n englanninkieliseltä sivulta http://en.gtk.fi/Geoinfo/DataProducts/latest/. Aineistot ovat saatavissa CD-ROM:eina. Aineisto tulee piakkoin myös suomenkielisille sivuille http:\\gtk.fi\gtkdfs\GEODATA \Kalliopera\Havainnot\ Vektorit\GTK\Malmitietokannat

Eilu, P. & Pankka, H. 2009. FINGOLD - a public database on gold deposits in Finland. Geological Survey of Finland. Version 1.0. Digitaaliset tietotuotteet 4. CD-ROM.

Makkonen, H.; Halkoaho, T.; Tiainen, M.; Iljina, M. & Ahtonen, N. 2009. FINICKEL - a public database on nickel deposits in Finland. Geological Survey of Finland. Version 1.0. Digitaaliset tietotuotteet 5. CD-ROM.

Iljina, M.; Karinen, T.; Halkoaho, T.; Tiainen, M. & Ahtonen, N. 2009. FINPGE - a public database on PGE deposits in Finland. Geological Survey of Finland. Version 1.0. Digitaaliset tietotuotteet 6. CD-ROM.

Eilu, P. & Västi, K. 2009. FINZINC - a public database on zinc deposits in Finland. Geological Survey of Finland. Version 1.0. Digitaaliset tietotuotteet 7. CD-ROM.

Tietokantojen CD-ROM-tuotteita myydään GTK :n julkaisumyynnistä Espoossa ja Kuopion sekä Rovaniemen kirjastoissa, hinta á 40,98 + 9,02 (22 % alv) = 50 euroa / kpl.

Julkaisumyynti

Active Map Explorer uudistuu

Kymmenen vuoden ikään ehtinyt GTK :n vanhin karttapalvelu, Active Map Explorer on uusittu:
http://geomaps2.gtk.fi/activemap/

Palvelu on kohdennettu erityisesti Suomessa toimivien malminetsintäorganisaatioiden tarpeisiin, mutta se on ollut laajasti myös malminetsinnän ja geologian harrastajien käytössä. Palvelu on englanninkielinen.

Uuden karttapalvelun käyttöliittymä on aikaisempaa helppokäyttöisempi ja GIS -ohjelmien käyttäjille toiminnaltaan tutumman oloinen. Uutta toiminnallisuutta ovat mm. hakutoiminnot, joiden avulla voi etsiä erilaisin hakuperustein malmiesiintymiä, TEM:n kaivosrekisteriaineiston kohteita tai kuntia.

Kaikki aineistot on ajanmukaistettu ja monia uusia karttatasoja on lisätty. Uutena ovat monet aerogeofysiikan kartat, Bouguer-anomaliakartta ja alueellinen moreenigeokemiallinen kartoitusaineisto kokonaisuudessaan sekä laajennettu pohjakarttavalikoima sisältäen mm. topografikartat mittakaavoissa 1:8 000 000–1:20 000. TEM:n kaivosrekisteriaineistosta ovat mukana voimassa olevien alueiden lisäksi myös valtausten, varausten ja kaivospiirien hakemukset ja karenssissa olevat alueet.

Karttapalvelun pohjakartat tulevat suoraan Maanmittauslaitoksen rasterirajapintapalvelusta. Kartat ovat ajantasaisia ja tarkkoja, suurimittakaavaisimpia ovat maastotietokannan värillinen taustakartta ja mustavalkoinen ilmakuva.

Itämeren valtiot sopeutuvat yhdessä merenpinnan nousuun

GTK:n vetämänä on muiden Itämeren reunavaltioiden kanssa käynnistetty hanke BaltCICA selvittämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja siihen sopeutumista sekä muutoksen aiheuttamia kustannuksia Itämeren alueella. Itämeren rannalla sijaitsevat väestörikkaat kaupungit ovat alttiina pitkän aikavälin sekä hetkittäisten muutosten aiheuttamalle vedenpinnan nousulle. Pitkän aikavälin muutos näkyy meren ja jokien vedenpinnan nousuna. Hetkittäisiä muutoksia aiheuttavat esimerkiksi talvimyrskyt. Rannikkoalueiden pohjaveteen perustuva vesihuolto, erityisesti veden laatu, on alttiina haitallisille muutoksille.

BaltCICA-hankkeeseen osallistuvat Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Norjan, Tanskan sekä Saksan merkittävimmät tutkimuslaitokset. Saatuja tuloksia sovelletaan kaikissa Itämeren maissa. Suomi keskittyy selvittämään pohjavesimuutoksiin sopeutumista Hangon ja Tampereen vesihuoltokohteissa. Hanke kuuluu EU :n Baltic Sea Region -ohjelmaan ja on EU:n osaksi rahoittama. Hanke kestää vuosien 2009–2011 välisen ajan.

www.baltcica.org

Suomesta kaksi hakemusta Geopark-verkostoon

Pyhä-Luosto

Pyhätunturi kuuluu osana vuonna 1938 perustettuun kansallispuistoon, joka on yksi Suomen vanhimmista luonnonsuojelualueista. Vuonna 2005 kansallispuisto laajeni kattamaan Pyhätunturin ja Luoston välisen tunturijonon ympäristöineen. Tuloksena syntyi 14 200 hehtaarin laajuinen Pyhä-Luoston kansallispuisto.

Kansallispuistoa hallinnoivalla Metsähallituksella on Pyhätunturilla luontokeskus, jossa on havainnollisesti esitettynä alueen geologista kehitystä. Metsähallitus on myös yhteistyössä GTK:n kanssa suunnitellut uuden geologiasta kertovan luontopolun, joka johdattaa vierailijat kansallispuiston tunnetuimmille nähtävyyksille. Retkeilijöiden käytössä on autiotupia, joissa voi pitää taukoa ja osassa myös yöpyä.

Koska geologia on yksi Pyhä-Luoston kansallispuiston kantavista teemoista, on GTK:n ja Metsähallituksen yhteisenä tavoitteena liittää kansallispuisto ja ympäröivä matkailualue osaksi kansainvälistä Geopark-verkostoa.

Rokua

Rokua on osa Hailuodosta Ilomantsiin jatkuvaa jäätikköjoen kerrostamaa harjujaksoa, joka syntyi mannerjäätikön sulamisvaiheessa aikavälillä 12 000–10 000 vuotta sitten. Löyhärakenteisesta ja pinnaltaan rapautuneesta kalliosta jäätikkö ja sulamisvedet irrottivat mukaansa tasalaatuista ainesta, joka kulkeutui jäätikköjoen mukana kaakkoon. Tästä johtuu Rokuan harjumuodostuman hiekkavaltaisuus. Muita Rokuan geologisia muodostumia ovat ydinharju ja suistohiekka, supat ja harjukummut, rantamuodostumat, dyynit ja suot.

Rokua alueella on käynnissä hanke, jonka pyrkimyksenä on Rokuan liittyminen geologiaan profiloituneeseen eurooppalaiseen Geopark-verkostoon. Verkostoon liittymishakemus jätetään syksyn aikana. Hanketta koordinoi Humanpolis Rokua - osaamiskeskus ja siinä on mukana useita alueellisia yhteistyötahoja.

Geologiset kohteet tutuksi

Geopark-verkosto (European Geoparks Network) on perustettu vuonna 2000 säilyttämään ja esittelemään Unescon tuella geologisen monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita yleisölle. GTK on mukana Suomen verkostossa geologisena asiantuntijana. Verkostoon kuuluu yli 30 kohdetta.

Tankavaaran Kultakylään uusi yrittäjä

Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruus-kisat pidettiin Tankavaarassa vuonna 2006. Kuva: Martti Melamies, GTK

Tankavaaran Kultakylän majoitus- ja ravintolapalvelut ovat siirtyneet Pertti Sukuvaaran yritykselle. Sodankyläläisen koneinsinöörin yritys tarjoaa teollisuuden suunnittelupalvelua lähinnä elintarvikealan toimijoille.

Tankavaara on Lapin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Kultakylä ja sen yhteydessä toimiva kansainvälinen Kultamuseo muodostavat keskuksen, jossa vierailija saa tietoa maailman kultahistoriasta ja vaskata myös itse hippunsa Kultakylän huuhtomolla.

Tankavaarassa toimii myös Koilliskairan luontokeskus sekä sen yhteydessä luontopolku näkötorneineen.

www.tankavaara.fi/kultakyla/