Kehityshankkeissa korostetaan hyvää hallintoa

Voisiko hyvästä hallintotavasta tulla uusi suomalainen vientituote? Siinä missä Suomesta on viety teknistä tietotaitoa ja laitteita kehitysapuna, pyritään nyt viemään toimivaa organisaatiota.

GTK:lla on kokemusta ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöhankkeista aina 1960-luvulta lähtien. Viimeisen perinteisen UM-hankkeen GTK teki Namibiaan vuonna 1996. Sen jälkeen on ollut joitakin pieniä projekteja, mutta hallituksen vuoden 2007 kehityspoliittisen ohjelman myötä kehityshankkeet näyttävät nyt elpyvän.

GTK:n yhteysjohtaja Pentti Noras on ollut mukana kehitysyhteistyössä siitä asti, kun hän 1973 lähti ensimmäiselle projektilleen Kolumbiaan. Hän toteaa yhteistyömuotojen selvästi muuttuneen viime vuosina. Kehitystyöllä oli pitkään poliittis-ideologinen lähtökohta, mutta vuoden 2007 ohjelmassa elinkeinoelämän kehittäminen on taas mukana.

– Ensin perustimme kohdemaissa malminetsintää. Sitten lähdimme opettamaan, miten löydetään malmeja. Nyt olemme siirtymässä kolmannen sukupolven kehitysyhteistyöhön, missä korostamme organisaation vaikuttavuutta, siis myös miten hallinnoidaan luonnonvaroja, Noras toteaa.

– Kehitystyöhön on yleisesti tullut uusi näkökulma. Eri tahot ovat huomanneet, että tulokset ovat kiinni organisaation toimivuudesta. Pitää olla keinoja kehittyä, ei pelkästään päämääriä. Asia tuotiin ensimmäisen kerran esille Pariisin julistuksessa vuonna 2005, kun huomattiin, ettei millennium-tavoitteita nykymenolla saavuteta. Esteinä ovat heikko hallinto sekä pahimmillaan korruptio ja lahjonta.

Luonnonvarat tuovat hyvinvointia

Keinovalikoimaa ongelmien korjaamiseksi kutsutaan institutionaalisen kehityksen instrumenteiksi, lyhenteenä IKI. Siinä tutkitaan organisaatioiden sisältä, miten ne saavuttaisivat entistä paremmin tavoitteensa ja millaiset muutokset organisaatioihin istuvat.

GTK:lla on kehitteillä useita kymmenkunnassa maassa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Ensimmäiset hanke- ehdotukset on jätetty, mutta yksikään projekti ei vielä ole käynnissä. Kaikissa hankemaissa mineraalivarat ovat tärkeitä ja mahdollisesti ainoa oma resurssi, johon kehitys voi pohjautua.

– Tarkoituksena ei ole tutkia pelkästään hallinto-organisaation omia visioita ja dokumentteja, vaan myös miten organisaatio toimii asiakkaiden ja kansalaisten näkökulmasta. Luonnonvaroistaan huolimatta monet maat taantuvat, koska varojen hyödyntäminen on heikosti hallittua eikä saatuja tuloja sijoiteta kehitykseen, Noras sanoo.

Hallinnon mekanismien kehittämiselle lähtökohtana pitää olla jokin konkreettinen projekti. Viidessä Keski-Aasian tasavallassa GTK lähtee rakentamaan geotietohallintoa, Namibiassa on tarkoitus suunnitella kansallista uraanipolitiikkaa ja Perussa riskianalyysiin perustuvaa suljettujen kaivosten jälkihoitoa.

– Projektit viedään läpi tekemällä asiat yhdessä, kunkin maan hallintoperinnettä kunnioittaen ja samalla tuomalla esille hyvää hallintoa. Lähtökohta on meille uusi ja ajattelutavan vienti on paljon vaikeampaa kuin tekniikan vienti. Työ tuo meillekin uusia ajatuksia oman organisaation rakenteesta, Noras toteaa.

TEKSTI Harriet Öster