Löytymättömät metallivarannot GTK:n arvioitaviksi

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Geologit tietävät Suomen kallioperän olevan otollinen malmiesiintymille. Silti viralliset tilastot näyttävät, että mineraalivarannot loppuvat. Asian selvittämiseksi GTK arvioi, paljonko tiettyjä hyötymetalleja Suomessa on vielä löytymättä.

Tunnettujen ja vielä tuntemattomien malmivarantojen arviointi pohjautuu tietokannoissa oleviin ja muihin julkisiin tietoihin sekä asiantuntijoiden arvioihin.

– Tiedämme, että Suomessa on vielä paljon mahdollisuuksia uusiin löytöihin. Lisäksi esiintymät vanhoissa tilastoissa saattavat olla arvioitu paljon pienemmiksi, kuin mitä ovat nykytietojen perusteella. Esimerkiksi Talvivaaran nikkeliesiintymä Sotkamossa tiedämme nykyään olevan kolme kertaa suurempi, kuin mitä tilastoissa mainitaan, sanoo GTK:n geologi Kalevi Rasilainen.

Viime vuonna alkanut viisivuotinen Kansalliset hyötymineraalivarannot -hanke on rajattu koskemaan ensisijaisesti
kultaa, kuparia, nikkeliä, platina-ryhmän metalleja sekä sinkkiä. Näiden metallien esiintymien kokoa pyritään arvioimaan aina tuhannen metrin syvyyteen asti.

– Listalla olevat metallit ovat kaikki kiinnostavia ja merkittäviä tällä hetkellä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua niin, että muutaman vuosikymmenen päästä aivan toiset metallit kiinnostavat enemmän, sanoo erikoistutkija ja hankepäällikkö Pasi Eilu. Listalta puuttuu esimerkiksi kromi, koska sitä näyttää olevan merkittävästi vain muutamassa kohteessa Suomessa. Rautaakin Suomesta löytyy, mutta globaalisti katsottuna vaatimattomia määriä.

Hankkeesta saatavia tietoja tarvitaan maankäytön suunnittelussa, kun määritellään, mitkä alueet varataan esimerkiksi luonnonvarojen tuotantoon, rakentamiseen, luonnonsuojeluun tai matkailuun. Tulokset ovat julkisia, joten yhtiötkin voivat hyödyntää niitä malminetsinnässään ja vaikkapa hakiessaan rahoitusta kaivoshankkeille.

Tuntemattomien esiintymien todennäköisyydet

Pohjana malmivarantojen arvioinnille on U.S. Geological Survey’n kehittämä menetelmä, jota on käytetty 1970-luvuilta lähtien Yhdysvalloissa sekä muun muassa Kanadassa ja Australiassa. Tällaista malmivarantojen kartoitusta ei ole Suomessa aikaisemmin tehty.

– Viime vuonna opiskelimme arviointimenetelmää esimerkkien avulla. Nyt menemme metallikohtaisiin ennusteisiin, Rasilainen sanoo. Ensin on vuorossa platinaryhmän metallit, josta tutkimusraportti valmistuu vielä tämän vuoden aikana. Vuoteen 2012 mennessä kaikki tutkittavat metallit on käyty läpi ja on yhteenvedon aika.

Kunkin metallin osalta määritellään mahdollisimman laajasti geologisesti suotuisat alueet, eli ne alueet, missä geologinen ympäristö mahdollistaa malmiesiintymiä. Arvioinnin pohjaksi valitaan sopiva kuvaava malmimalli, eli määritellään minkälaisissa kivissä ja minkälaisessa ympäristössä etsityt malmit esiintyvät. Lisäksi arvioidaan minkälaisina pitoisuuksina metallit tilastollisesti keskimäärin esiintyvät tämäntyyppisissä malmeissa. Näin voidaan laskea metallien tonnimäärät.

– Viimeisessä vaiheessa alan asiantuntijat kokoontuvat aivoriiheen, missä he kukin oman kokemuksensa perusteella arvioivat, kuinka monta esiintymää tutkittavalla alueella voi olla kilometrin syvyyteen. Näin saamme subjektiivisia näkemyksiä, joista pyrimme pääsemään konsensukseen, Rasilainen selostaa. Ennustetut löydöt sovitetaan pitoisuusmalliin ja siitä lasketaan metallien tonnimäärät.

Arvion tulos annetaan todennäköisyysasteikolla, eli esimerkiksi ”40 prosentin todennäköisyydellä alueella on vähintään kolme keskimäärin 30 000 tonnin esiintymää löytämättä ja 5 prosentin todennäköisyydellä alueelta ei löydy mitään”.

– Arvion tarkkuus riippuu siitä, kuinka paljon tietoa kyseisestä alueesta on saatavilla. Suomessa on paljon perustietoa kallioperästä, joten yleistarkkuus on aika hyvä ja tilannekohtaisesti vielä sitäkin parempi, Eilu toteaa. Loppuraportissa yhdistetään tunnetut ja tuntemattomat metallimäärät koko maan osalta.

– Vuosikymmeniä on ennustettu paljonko metalleja on jäljellä maankamarassa. Yleensä arviot ovat kasvaneet ajan kuluessa. Tietoa malmipotentiaaleista löytyy harvemmin alan ammattikunnan ulkopuolelta. Kun esitämme selkeitä lukuja, monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten paljon potentiaalia todella on, Rasilainen sanoo.

TEKSTI: HARRIET ÖSTER

MINERAALIPOTENTIAALI
TUTKIMUSPROFESSORI, FT RAIMO LAHTINEN

Tutkimusohjelma tuottaa tietoa Suomen hyötymineraalivarojen löytymispotentiaalista elinkeinoelämän, päätöksentekijöiden ja tutkimuslaitosten käyttöön.

Suomi osana Fennoskandian peruskallioaluetta on maailmanlaajuisestikin merkittävä alue metallien ja mineraalien tuotannon kannalta. Tällä hetkellä useita kaivoshankkeita on joko toteutumassa tai suunnitteilla. Kaivosteollisuus, malminetsintäyhtiöt, kiviaines- ja rakennusaineteollisuus ja kalliorakentajat muodostavat tärkeät sidosryhmät. Tutkimusta toteutetaan yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Elinkeinoelämä ja yhteiskunnan päätöksenteko hyödyntävät saatuja tutkimustuloksia ja kehitettyä asiantuntemusta.

Keskeiset tavoitteet:

• Arvio Suomen mineraalivarojen löytymispotentiaalista.
• Malmipotentiaalisten muodostumien syntyprosessien ja rakenteen syvämallinnus.
• Suomen ja Fennoskandian kallioperän tarkentuvat kehitysmallit.

Lisätietoja: raimo.lahtinen(at)gtk.fi