Kansannäytetoiminnalle tulosta jo 100 vuotta

Sata vuotta sitten Rääkkylässä osui kanavarakennustyömaan ruoppauskone suureen ruosteiseen kimpaleeseen. Kun tästä Kivisalmen lohkareesta geologiselle toimistolle lähetetty näyte vahvistui hyvälaatuiseksi kuparimalmiksi, oli Outokummun kaivoksen ja koko Suomen kaivannaisteollisuuden syntysanat lausuttu.

Outokummun kaivoksen toimintaan johtaneella näytteellä oli taloudellisen arvon lisäksi suuri henkinen merkitys, koska se todisti, että Suomi oli sittenkin malmipotentiaalista aluetta. Kansalaisten löytämät lukuisat malmiviitteet lujittivat tätä käsitystä. Niinpä 1930-luvulta alkaen valtiovaltakin alkoi osoittaa lisääntyvää mielenkiintoa malminetsinnän määrälliseen ja erityisesti laadulliseen kehittämiseen.

Toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennus ja Suomen perusteollisuuden kasvu olivat pitkälti kaivannaisteollisuuden ansiota. Tänä päivänä teollisuudenala työllistää suoran noin 14 000 ihmistä, ja neljännes maamme teollisuudesta on riippuvainen sen tuotteista. Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuilla seuduilla malminetsintä ja kaivosteollisuus ovat aluetaloudellisesti merkittäviä työllistäjiä.

Monet kaivoshankkeet kiviharrastajien ansiota

Kiviharrastajien lähettämillä näytteillä on ollut ja on edelleen suuri merkitys raaka-ainevarojen etsintä- ja tutkimustyössä. Pääosa Suomen kansantaloudelle merkittävistä kaivoksista ovat saaneet alkunsa kansannäytteistä.

GTK:n kansannäytetoimisto ottaa vuosittain vastaan jopa 7 500 näytettä, joista noin 40 % analysoidaan. Maastotarkastuksiin johtaa melkein 200 näytettä, joista edelleen tarkempiin malminetsinnällisiin tutkimuksiin 10–15 näytettä.

Suomen menestyksekkäimpiin harrastajamalminetsijöihin lukeutuva Kari Ahlholm palkittiin viime vuonna kansannäytetoiminnan erikoispalkinnolla. Hän on 1970-luvulta alkaen lähettänyt GTK:lle noin 1 500 näytettä, joista yli 90 % on analysoitu. Ahlholmin merkittävimpiä saavutuksia ovat Haapaveden Vesiperän ja Himangan Hirsikankaan kultaviitteiden löytymiset. Kultanäytteiden lisäksi hän on löytänyt myös perusmetalleja.

TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN