Soklin fosforimalmille räätälöidään oma rikastusprosessi

YARA tekee esiselvitystä lannoitteiden tuottamiseksi Soklin kaivoksen fosforimalmista.

Soklin fosforiesiintymä Lapin Savukoskella löydettiin jo yli 40 vuotta sitten. Kaivostoimintaan tähtääviä selvityksiä on tehty useita vuosien varrella. Nyt kaivoksen avaaminen on esiselvitysvaiheessa.

Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA) on menossa ja loppukeväästä odotetaan viranomaislausuntoa, jonka pohjalta ympäristölupahakemus kai vostoiminnalle tehdään. Samaan aikaan tehdään laboratorio- ja pilottitutkimuksia sekä rikastusprosessin esiselvittelyä mahdollista investointipäätöstä varten.

Vuonna 1986 Soklin esiintymän kaivosoikeudet siirtyivät Rautaruukilta Kemiralle, mutta silloisten selvitysten pohjalta Kemira päätti, ettei kaivosta avata. Viimeksi pari vuotta sitten valtio myönsi uuden kahden vuoden jatkoajan Kemira GrowHow:lle kuuluneisiin kaivosoikeuksiin. Syksyllä 2007 norjalainen Yara osti Kemira GrowHow:n. Norjalaiset ilmoittivat yritysoston yhteydessä olevansa kiinnostuneet Soklin fosfaattikaivoksen avaamisesta.

– Meillä on kolme YVA-prosessia menossa: itse kaivostoiminnalle sekä erikseen voimajohdolle ja junaradalle. Kaivos- YVA sisältää koko prosessin, mukaan lukien rikastuksen, kertoo rikastus- ja ympäristöasiantuntija Anneli Salonen Yara Suomi Oy:sta. Hän toteaa, että ensisijaisesti halutaan keskittää koko prosessi Sokliin, mutta vaihtoehtoisesti rikastus voisi tapahtua Kovdorissa Venäjän puolella rajaa, jonne linnuntietä on vain 50–60 kilometriä.

Soklissa riittäisi louhittavaa yli sadaksi vuodeksi

Kun Kemira GrowHow puolitoista vuotta sitten uudestaan lähti miettimään Sokli-hanketta, GTK:n mineraalitekniikan
laboratorio Outokummussa sai tehtäväkseen tutkia malmin rikastusprosessia. GTK oli viimeksi tutkinut Soklin malmia vuosituhannen vaihteessa siinä olevan niobin rikastamiseksi.

– Siitä kun Siilinjärven fosforimalmin rikastamista tutkittiin VTT:llä 1970-luvulla sekä prosessilaitteet että kemikaalit ovat uudistuneet täysin. Kemira Engineering tutki Soklin malmia Siilinjärven pilottilaitteistolla 1980-luvun lopulla ja siitäkin kaikki on kehitettävä uusiksi. Lisäksi jokainen malmio on erilainen, joten sille pitää kehittää oma räätälöity rikastusprosessi, toteaa erikoistutkija Jukka Karhunen GTK:n mineraalitekniikan laboratoriosta.

Soklin fosforiesiintymä on paitsi iso myös rikas. Rikasta ja pehmeää malmia arvioidaan Soklissa olevan 115 miljoonaa tonnia, mikä riittää 20 vuoden louhintaan. Köyhempää mutta pehmeää malmia on 300–350 miljoonaa tonnia, eli 20–30 vuoden louhintaan. Köyhää ja kovaa malmia – siis samantyyppistä kuin mitä Siilinjärven kaivoksessa louhitaan – on todella paljon, arviolta 12 000 miljoonaa tonnia. Sitä riittää louhittavaksi yli sadaksi vuodeksi.

– Soklissa on päällimmäisenä rikkaat ja rapautuneet aineet ja köyhempi malmi on esiintymän pohjassa. Kun voi
aloittaa helposti louhittavasta rikkaasta malmista, investointi maksaa itseään nopeammin takaisin, toteaa Karhunen. Soklin sijainti on toisaalta infrastruktuurin osalta hankala.

– Soklin YVA-hakemuksen pohjaksi tilasimme GTK:lta laboratoriotutkimuksia sekä kaksi rikastuksen pilottiajoa.
GTK:lla on Outokummussa monenlaisia prosessilaitteita, joista voi rakentaa eri yhdistelmiä prosessin optimointia varten. Meillä on oma pilottilaitteisto Siilinjärvellä, mutta se on Soklin malmin tutkimiseen turhan iso ja lisäksi varattuna muihin töihin, Salonen sanoo. Malmia tutkimuksia varten irrotettiin vuosi sitten ja viime syksynä toinen erä toisentyyppistä malmia.

Tähän asti GTK:n tekemät työt ovat olleet esitutkimusta. Varsinainen tutkimus- ja kehitystyö on vuorossa, kun luvat on saatu ja kaivoksen investointipäätös on tehty. Kaivoshankkeissa prosessia tutkitaan ja hiotaan yleensä viimeiseen asti. GTK:n ohella maailmassa ei ole kuin muutama riippumaton tutkimuslaitos, joka laboratoriopalveluiden lisäksi tarjoaa pilottiajoja.

– Totta kai yhteistyömme GTK:n kanssa jatkuu, kunhan luvat saadaan, Salonen sanoo. Jos Sokliin ei saada lupaa rikastukseen ja Yara päättää hoitaa sen Venäjällä, tutkimustyö jakautuu ja osa tehdään Venäjällä. Miten paljon, riippuu yhteistyön muodosta.

TEKSTI: HARRIET ÖSTER

MINERAALIT JA PROSESSOINTI
JOHTAVA TUTKIJA, FT JUKKA MARMO

Tutkimusohjelman tavoitteena on mineralogiseen ja mineraalitekniseen osaamiseen perustuvan tutkimusteknologian kehittäminen erityisesti kaivosteollisuuden ja ympäristöhuollon tarpeisiin.

Tutkimusohjelman painopisteinä ovat ekotehokkaiden rikastusmenetelmien kehittäminen ja uusien keinojen luominen ympäristön huoltoon ja seurantaan. Tehtävänä on palvella erityisesti kaivosklusteria ja siihen vaikuttavaa julkista sektoria. GTK:lla on tutkimusalueella huippuosaamista ja sen nykyaikaiset laboratoriot koetehtaineen muodostavat Euroopassa ainoalaatuisen tutkimuskokonaisuuden. GTK on perustanut yliopistojen kanssa yhteisen isotooppilaboratorion, jonka huippulaitteistolla kehitetään uusia tutkimussovelluksia.

Ohjelmassa keskitytään seuraaviin kokonaisuuksiin:

• Ekotehokkaat rikastustekniset ratkaisut erityisesti kotimaisten malmiesiintymien hyödyntämiseksi.
• Kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden tutkimus ja niiden hyötykäyttö (wasteless mine).
• Pilaantuneen maaperän puhdistus- ja kierrätysteknologiat.
• Uusien mineralogisten ja isotooppisovellusten kehittäminen luonnonvarojen ja ympäristön tutkimukseen.

Lisätietoja: jukka.marmo(at)gtk.fi