Lyhyesti

Alastonkuvia maapallosta

Geologian alan kaikkien aikojen laajimman kansainvälisen Onegeology-yhteistyön ensitulos on digitaalinen geologinen kartta maapallosta, jossa maapallomme paljaat muodot ovat kaikkien ihailtavissa. Aineisto näyttää maapallon pinnan ilman maaperää, kasvustoa, vettä ja ihmisen aikaansaamia rakennelmia. Aineisto on kaikkien saatavana Internetin välityksellä.

Vuonna 2006 alkaneen OneGeology-hankkeen tavoitteena on luoda dynaaminen geologinen maailmankartta sekä saattaa olemassa oleva geologinen kartta-aineisto kaikkien käyttöön Internetin kautta. Geologisen tiedon mutkaton välittäminen verkon kautta aineistosta kiinnostuneille on yksi hankkeen tärkeimpiä tavoitteita.

Monet ympäristöongelmiin ja raaka-ainevaroihin liittyvät kysymykset eivät noudata kansallisia valtiorajoja. Tämän vuoksi on nähty välttämättömäksi, että geologiset aineistot ovat käytettävissä kansalliset rajat ylittävien ongelmien ratkaisussa ja edistämässä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Projektissa yhdenmukaistetaan Euroopan geologiset kartoitusaineistot digitaaliseen muotoon ja rakennetaan Internet-portaali, jonka kautta aineistot voi saada käyttöön mistä tahansa Euroopan alueelta.

OneGeology on UNESCO:n sekä kuuden muun merkittävän järjestön tukema hanke. Hankkeen Eurooppaa koskevaa OneGeology Europe -projektia rahoittaa EU. Onegeology-hankkeeseen osallistuu liki sadan valtion geologiset tutkimuslaitokset, myös GTK.

www.onegeology.org

Pohjaveden kovuudesta etsitään selitystä sydäntautien alueellisille eroille

GTK:n tutkijan, TtM Anne Kousa väitöskirja The regional association of the hardness in well waters and the incidence of acute myocardial infarction in rural Finland tarkastettiin Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 21.11.2008. Vastaväittäjänä toimi dosentti Riitta Luoto Tampereen yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Jussi Kauhanen Kuopion yliopistosta.

Sydäntautien ilmaantuvuuden alueelliset erot voivat tämän väitöstutkimuksen mukaan selittyä osaksi alueellisilla eroilla pohjaveden kovuudessa. Kaivoveden kovuus ja korkea magnesiumpitoisuus ovat yhteydessä akuutin sydäninfarktin alhaisempaan alueelliseen ilmaantuvuuteen. Kaivoveden korkea kalsiumin määrä suhteessa magnesiumin määrään taas on yhteydessä kohonneeseen sydäninfarkti-ilmaantuvuuteen.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 442, ISBN 978-951-27-1162-8. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen(at)uku.fi tai verkko-osoitteesta www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Tietokanta Suomen platinametalliesiintymistä on valmistunut

Suomen platinametalliesiintymien tiedot löytyvät tietokannasta. Platinametalleja ovat platina, palladium, rodium, osmium, iridium ja rutenium, joista tietokantaan on koottu pitoisuustietoja kolmesta ensin mainitusta metallista. Tietokanta sisältää paikkatiedon lisäksi tietoja mm. esiintymien löytö- ja tutkimushistoriasta, geologiasta, metallipitoisuuksista ja -määristä sekä runsaasti esiintymiin liittyviä kuvia ja lehdistötiedotteita. Lähdeluetteloissa on linkit alkuperäisiin julkaisuihin mikäli ne ovat olleet sähköisessä muodossa saatavissa. Tietokanta on Access-formaatissa ja saatavissa kopiointi- ja toimitusmaksua vastaan GTK:sta. Avaintietoja esiintymistä on koottu myös julkiseen web-sivustoon.

Lue lisää: http://en.gtk.fi/ExplorationFinland/Commodities/PGE/pge_database.html

GTK aloittanut Ugandan geologisen kartoituksen

GTK on valittu kansainvälisen tarjouskilpailun perusteella kahden suuren Maailmanpankin (WB) ja Pohjoismaiden Kehitysrahaston (NDF) rahoittaman geologisen kartoitusprojektin toteuttajaksi Ugandassa. Laajojen hankkeiden päätavoite on tuottaa koko maasta uudet kallioperäkartat mittakaavassa 1:250 000 ja 1:100 000 sekä malmikriittisiltä alueilta kartat mittakaavassa 1:50 000, selvittää laboratoriotutkimuksin alueen geologista kehitystä sekä kuvata merkittävimmät rakennuskivi-, teollisuusmineraali- ja metalliset malmiaiheet sekä selvittää kaivostoiminnan edellytyksiä. Kartoitus tehdään paljolti uutta lentogeofysiikkaa ja satelliittikuvatulkintaa hyödyntämällä. Projekteihin liittyy myös laaja ugandalaisten geologien koulutusosuus.

GTK:n yhteistyöorganisaatiot ovat CGS (Council for Geoscience) Etelä- Afrikasta, GAF Saksasta, ITC Hollannista ja FELS-konsultit Ugandasta. Konsortion työhön osallistuu noin 20 GTK:n asiantuntijaa ja lisäksi saman verran muista organisaatioista.

Ensimmäinen jo alkanut hanke kattaa Ugandan eteläosan ja se on WB:n rahoittama ja kesto on 30 kk. Toinen kartoitushanke kattaa Ugandan pohjoisosan ja se on NDF:n rahoittama. Hanke aloitetaan maaliskuussa 2009 ja se kestää 34 kuukautta.

Suomen ensimmäinen rubiini on tunnistettu

GTK:n erikoistutkija Kari A. Kinnunen teki merkittävän löydön tutkiessaan kullankaivaja Marjut Telilän korundikokoelmaa. Hän tunnisti Suomen ensimmäinen tieteellisesti ja gemmologisesti varmennetun rubiinikiteen. Jalokivi löytyi Miessijoelta vuosina 1992−1993 ja kuuluu edesmenneen Marjut Telilän kokoelmaan. Jalokorundeja on etsitty Lapin kullanhuuhdonta-alueilta jo yli puoli vuosisataa. Rubiini on korundin jalokivilaatuinen muunnos.

Arvokas rubiini on kansainvälisessä jalokivikaupassa yli karaatin kokoisina ja voimakkaan värisinä hiottuina kivinä hinnaltaan jopa kalliimpi kuin vastaavan kokoinen timantti. Läheltä löytöpaikkaa on tavattu myös Suomen ensimmäiset safiirit. Safiiri on korundin vihreä muunnos.

Keskeisimmät tunnistamiseen käytetyt menetelmät on kuvattu tutkimusraportissa, joka löytyy kokonaisuudessaan:

http://arkisto.gtk.fi/m19/3812/m19_3812_2008_34.pdf

Geologisia karttoja ja aineistoja www.geo.fi

GTK:n uusi geo.fi-karttapalvelu korvaa aiemmat karttapalvelut ja yhdistää karttatiedon yhden www-osoitteen taakse. Palvelusta on haettavissa maa- ja kallioperään liittyviä digitaalisia kartta-aineistoja sekä hakupalvelun kautta karttoihin liittyviä oppaita ja raportteja. Geo.fi-palveluun on rakennettu useita räätälöityjä palveluita, joista voidaan hakea tietoa mm. kiviaineksen tilinpidosta, uraaniesiintymistä, turpeesta ja Suomen malmiesiintymistä.

Portaali on suunniteltu erityisesti ympäristöhallinnon ja kuntien viranomaisille ja asiantuntijoille, maa-aineslupien haltijoille ja kansalaisille. Aineistoja ja palveluita täydennetään jatkossa. Palvelu on käyttäjille maksuton. Palvelun kautta on myös mahdollista tilata GTK:n painotuotteita.

Siirry karttapalveluun

Rovaniemen Geonäyttely houkuttelee Pohjoisen geologialla

GTK:n Rovaniemellä sijaitsevan Pohjois-Suomen yksikön uusi Geonäyttely esittelee pohjoisen alueen geologiaa monipuolisesti kaivoshistoriasta aina nykypäivän geomatkailuun. Kävijä johdatellaan geologian maailmaan hahmottamalla kallio- ja maaperään liittyviä perusasioita, kuten eri kivilajeja, niiden syntymekanismeja sekä maaperämuodostumia.

Geologian yhteiskunnallista merkitystä avataan kertomalla geologisista raaka-aineista sekä niiden käytöstä. Esillä on myös mineraalisten raaka-aineiden etsintä, hyödyntäminen ja kaivosympäristötutkimus sekä maaperän raaka-aineet kuten maaainekset, turve ja pohjavesi.

Esimerkkinä geologisen tietämyksen monipuolisuudesta esitellään ilmaston muutosta geologian näkökulmasta. Aiheeseen liittyen näytteillä on Vuotson kanavan kaivutöissä löytynyt lehtikuusen runko n. 115 000–130 000 vuoden takaa, ajalta jolloin ilmasto oli 3–4 ⁰C nykyistä lämpimämpi. Lisätietoa näyttelyn aiheista saa tutustumalla valinnaisiin filmi- ja PowerPoint-esityksiin.

Näyttely on avoinna arkisin (ma–pe) klo 9–16. Ryhmien opastetut käynnit sovitaan etukäteen puh. 020 550 4171/neuvonta. Sisäänpääsy on maksuton.

Hyvät Geofoorumin lukijat!

Kiitos antamastanne arvokkaasta palautteesta palautuskortin myötä! Huomioimme kommenttinne seuraavissa numeroissamme. Palautekorttien kuvat ovat GTK:n valokuvaajan Jari Väätäisen ottamia. Lehti siirtyy sähköiseen palautteeseen: sähköposti viestintä(at)gtk.fi, johon voi lähettää osoitteen muutoksen, tilauksen ja toiveita aiheista. Geofoorumi pysyy edelleen maksuttomana asiantuntijoille tarkoitettuna lehtenä.

Toimitus

Tytyrin kaivosmuseo on suljettu

Rahoitusjärjestelyjen vuoksi Tytyrin kaivosmuseo pidetään suljettuna vuonna 2009. Tytyrin kaivosmuseo avattiin vuonna 1988 kaivoksen entisen johtajan DI Carl-Fredrik Bäckströmin ja Lohjan kaupungin toiminnan tuloksena.

Nykyaikainen vuorityö Lohjalla alkoi 1897 kun kallioperän kalkkikiveä alettiin käyttää hyväksi teollisesti. Maan alle siirryttiin osittain vuonna 1947, jolloin 110 metrin tasolle eli nykyiselle museotasolle rakennettuun murskaamoon pudotettiin avolouhoksesta louhitut kivenjärkäleet murskattaviksi. Kokonaan maanalaiseen louhintaan siirryttiin 1956.

Tänään Tytyrissä porataan ja ammutaan 350 metrin syvyydessä ja kalkkikiveä riittänee vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. Tytyrin kaivoksen omistaa Nordkalk Oyj Abp.

Outokummun kaivosmuseossa siirtymäkausi

Vanhan kaivoksen rakennelmia ja vanha kumpu, Outokumpu Oy, Outokumpu. Kuva: Erkki Halme 1970, GTK

Outokummun kaivosmuseossa eletään siirtymäkautta. Muutokseen pakottaa uusi museolaki. Asetus määrää säännöllistä valtionosuutta saaville museoille uusia velvoitteita. Merkittävimpiä näistä on toisen vakituisen työntekijän palkkaaminen vuoden 2009 alusta säännöllisen valtionosuuden takaamiseksi.

Outokummun kaupunginhallitus on päättänyt korottaa Kaivosmuseon avustusta, samoin museon valtionosuus nousee. Museovirasto tukee avustuksella siirtymistä uuteen näyttely- ja toimistotekniikkaan. Lisäksi Outokummun kaupunki antaa lisätiloja museon käyttöön.

Outokummun kaivosmuseon säätiö ja Outokummun kaupunki ovat neuvotelleet säätiön ylläpitämän kaivosmuseon siirtämisestä kaupungin alaisuuteen. Tämän on katsottu turvaavan museon toiminnan ja selkeyttävän vanhan kaivoksen alueen organisointia. Järjestely odottaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä. Lähde: Materia 1/2009.

Outokummun vanha kaivos ja kaivosmuseo

Avoinna 1.6.–31.8.2009, päivittäin klo 10–18, (suljettu juhannusaattona ja juhannuspäivänä)
Opastetut kaivoskierrokset määräajoin. Ryhmille avoinna tilauksesta ympäri vuoden.

Valtakunnallinen kiviainesten tilinpitopalvelu on valmistunut käyttöön

Kiviaineksia käytetään maassamme yli 100 miljoonaa tonnia vuosittain, mikä tarkoittaa 20:tä tonnia henkilöä kohti vuosittain. Väestökeskittymissä on kiviaineksista pulaa, ja siksi valtion eri hallinnonalat mm. ympäristöhallinto ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat yhteistyössä kehittäneet kiviainesten tilinpitopalvelun helpottamaan kiviainestiedon löytyvyyttä.

Kiviainestilinpitopalvelu löytyy GTK:n ylläpitämästä www.geo.fi-verkkopalvelusta.