Suurpelto nousee savesta

Suurpellon alueelle Etelä-Espoossa nousee pian moderni ja toimiva yhdyskunta, joka kooltaan vastaa keskikokoista suomalaista kaupunkia. Maaperän geologisten ominaisuustietojen yhdistäminen geoteknisiin tietoihin antaa hyvät lähtökohdat kaava-alueen pohjarakentamisen suunnittelulle.

Suurpellon savinen ja pehmeä maaperä ei ole kaikkein helpoimpia rakennettavia alueita. Paikoitellen savea voi olla lähes 20 metrin syvyydeltä, ja lisäksi pohjarakentamista hankaloittaa saven suuri vesipitoisuus. Pääkaupunkiseudulla rakentaminen ohjautuu kuitenkin väistämättä vaikeillekin alueille, koska suuremmassa mittakaavassa hyvät maat on jo rakennettu. Suurpellon rakentamisen ratkaisi hyvä sijainti ja alueen kehittämismahdollisuuksien ymmärtäminen.

Huonompilaatuisen maan rakentaminen on kallista, mutta lisäkustannuksia voidaan ennakoida ja karsia rakennusteknisin keinoin, kunhan maaperän ominaisuudet ymmärretään ja otetaan huomioon suunnitteluvaiheessa – esimerkiksi kuinka savi lujitetaan ja kovetetaan, tai minne erilaiset rakennusmassat, pientalot, liikerakennukset, koulut ja kerrostalot sijoitetaan. Suurpellon kaupunkisuunnittelu on edennyt nopeasti maaperän haasteista huolimatta. Eteläosaan on tarkoitus rakentaa kerrostaloja ja liikerakennuksia, pohjoiseen enemmän pientaloja.

Mittaamalla syntyy nopeasti hyvä yleiskuva

Suurpelto on entistä merenpohjaa, joka jääkauden jälkeen maan kohoamisen seurauksena muuttui ensin järveksi ja on sittemmin kuivunut. Maaperässä on paikoin rikkipitoista sulfidisavea, joka on huomioitu rakennusteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa. Siten vältytään rakentamisessa käytettyjen maanalaisten materiaalien ennenaikaiselta turmeltumiselta ja mahdollisilta ympäristöongelmilta. Erilaisten geoteknisten tutkimusten yhteydessä on saatu arvokasta tietoa Suurpellon alueen savikkojen paksuudesta ja ominaisuuksista. Geofysikaalisten lento- ja maastomittausten avulla on esimerkiksi selvitetty kalliopinnan syvyys, eri maalajien kerrospinnat ja pohjaveden taso.

Suurpelto on toiminut erinomaisena pilottihankkeena geofysiikaalisten tutkimusmenetelmien kehittämisessä ja soveltamisessa yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. – Lentomittauksen ja siihen yhdistetyn painovoimamittauksen avulla voidaan saada nopeasti hyvä yleiskuva kohteesta. Yhdistettynä maanpinnalta tehtyihin pistekohtaisiin maaperäkairauksiin menetelmät tuottavat hyvin tarkkaa tietoa jopa Suurpellon kokoisen alueen kerrospinnoista ja maalajien paksuudesta. Lisäksi saadaan viitteitä maan laadusta ja savikerroksen syvyydestä, sanoo erikoistutkija Heikki Vanhala. Uusia kaavoituskohteita ajatellen GTK:lla on nyt hyvä valmius maa-ainetta rikkomatta tehtäviin kustannustehokkaisiin maaperätutkimuksiin.

Maaperän kehitysvaiheiden tunteminen luo pohjan rakentamiselle

Geologisen syntyhistorian kautta pystytään selittämään, miksi esimerkiksi saven leikkauslujuus vaihtelee ja miksi savi käyttäytyy alueella toisin kuin jossain muualla. Tietämättömyys geologisesta kokonaisuudesta voi aiheuttaa kymmenien vuosien päästä alueella ongelmia, yllättäviä painumia tai yllättävää syöpymistä betonirakenteissa. Pitkällä aikavälillä saavutetaan säästöjä, vaikka ne eivät heti toteutuisikaan. Näin rakennetaan kestävämpää infrastruktuuria.

GTK:n erikoisasiantuntija Ossi Ikävalko tuntee Suurpellon pohjarakentamiseen liittyvät peruskysymykset. – Kuvittelen ja uskon, että Suurpeltoon syntyy moderni ja toimiva yhdyskunta ihmisineen ja työpaikkoineen. Asian ydin on siinä,
että yhdistämällä insinöörimaailman fysikaalisten ominaisuuksien tunteminen geologisen maailman syntyhistorian selvittämiseen, ymmärrämme paremmin, mistä on kyse eli miksi savikko ominaisuuksiltaan käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy.

TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN

TAAJAMAT
JOHTAVA TUTKIJA, FT ANTTI OJALA

Taajamat-tutkimusohjelma tuottaa ratkaisuja ympäristön, liikennejärjestelmien, yhdyskuntarakenteiden ja infrastruktuurien kehittämiseen.

Taajamageologisessa tutkimuksessa tuotetaanyhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin suunnattua geologista tietoa taajamien maankäytön, ympäristösuunnittelun ja rakentamisen tueksi sekä kehitetään alaan liittyviä tutkimusmenetelmiä. Geologista tietoa tarvitaan myös yhdyskuntarakentamisen erityiskohteiden, kuten kaatopaikkojen ja maanalaisten tilojen rakentamisen suunnitteluun. Tutkimustulokset edistävät yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia kestävän kehityksen mukaisesti luonnonvarojen käytön ja ympäristön kuormituksen kannalta.

Keskeiset tavoitteet:

• saada tutkimustietoa taajamien maankäytön ja raaka-ainehuollon vaikutusten hallitsemiseksi.
• kehittää infrastruktuurien rakentamista palvelevia tutkimusmenetelmiä ja geologisia 3D-malleja entistä taloudellisempien ja ympäristömyönteisempien maankäyttöratkaisujen edistämiseksi.
• saada valtakunnallinen maakairausrekisteri käyttöön ja laajentaa sen käyttöä.

Lisätietoja: antti.ojala(at)gtk.fi