Syvempää ymmärrystä pohjavesistä

GTK selvitti Hangon pohjavesimuodostuman rakennetta ja pohjavedenpinnan muutoksia. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy

Pohjavesi on tärkein uusiutuva geologinen luonnonvara. GTK palvelee vesihuoltoa tutkimalla pohjavesivarojen määrää ja laatua. Luotettavaa taustatietoa tarvitaan pohjavesien suojelemiseksi ja varantoja uhkaavien riskien kartoittamiseksi.

Puhdas pohjavesi on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna arvokas luonnonvara. Myös Suomessa pohjavesiä tulee suojella. Vaikka meillä on runsaat pohjavesivarannot, ovat pohjavesiyksiköt usein pieniä ja ne sijaitsevat pirstaleisesti. Paikallista likaantumista on jo tapahtunut, joten laadukas pohjavesi ei tuhansien järvien maassakaan ole itsestäänselvyys.

Pohjaveden kestävään hyödyntämiseen tarvitaan tietoa pohjaveden muodostumis- ja varasto-olosuhteista sekä niissä tapahtuvista muutoksista. Kallio- ja maaperän tuntemuksella on suuri merkitys suojeltaessa pohjavesiä ihmisen ja luonnon aiheuttamilta riskeiltä. Yksi pohjavesimuodostumien tutkimuksen keskeisistä tavoitteista on edistää tällaisen tiedon hyödyntämistä maankäytön suunnittelussa ja vesihuollossa.

Itämeri vaikuttaa pohjavedenpinnan tasoon Hangossa

Vedenhankinnan ongelma-alueilla pohjaveteen kohdistuvat riskit ja uhat voivat olla luontaisia tai ihmisten aikaansaannoksia, tai johtua molemmista. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat rannikolla sijaitsevat pohjavesialueet, joiden veteen on vaarassa sekoittua merivettä. Suomessa on useita tärkeitä pohjavesimuodostumia, jotka ulottuvat aivan Itämeren rantaan asti.

Hangon pohjavesimuodostuman rakennetta ja pohjavedenpinnan muutoksia selvitettiin tutkimuksessa, jossa arvioitiin Itämeren vaikutuspiirissä olevia kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä riskejä ja uhkia. Viime vuonna päättynyttä
EU-rahoitteista hanketta koordinoi Pohjoismaiden ministerineuvoston aluekehityslaitos Nordregio Ruotsissa. Tutkimuksia jatketaan Hankoniemellä uudessa EU-hankkeessa.

– Tutkimuksemme osoitti, että merenpinnan muutokset ovat selkeässä yhteydessä pohjaveden pinnan muutoksiin
Hankoniemellä, GTK:n erikoistutkija Birgitta Backman sanoo. Hangossa kahdesta pohjavesialueesta kerättyjen havaintojen perusteella pohjavedenpinta seuraa meriveden pinnan muutosta nopeimmillaan vain noin neljän tunnin viiveellä.

Ilmastonmuutos voi olla riski pohjavesivarannoille

Meriveden sekoittuessa pohjaveteen huonontunut maku ei ole ainoa haittatekijä. Suolainen vesi syövyttää putkistoja ja haurastuttaa maanalaisia rakenteita aiheuttaen korroosiota ja murtumisia. Hankoniemellä pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa ja pinnantason noustessa myös viemäriverkostossa saattaa tapahtua virtaussuuntien kääntymistä, josta voi olla seurauksena pohjaveden likaantumista. Alueella, jossa pohjavesi on korkealla, myös rakentaminen muuttuu vaikeaksi ja sen kustannukset nousevat.

Syitä meriveden ja pohjaveden sekoittumiseen on useita, mutta yksi merkittävä tekijä on ilmastonmuutos. Pitkällä
aikavälillä se voi vaikuttaa sadantaan ja haihduntaan sekä merenpinnan pysyvään nousuun. Näillä tekijöillä on suora
yhteys meren rannalla sijaitseviin pohjavesivarantoihin. Myös rajujen sääilmiöiden lisääntymisen arvioidaan olevan ilmastonmuutoksen seurausta. Esimerkiksi myrsky on uhka pohjavesille, mikäli sitä edeltää pitkään jatkunut voimakas etelätuuli, joka nostaa merenpintaa Suomenlahdella. Seurauksena ranta-alueet voivat tulvia tai jäädä jättiaaltojen alle, jolloin pohjavesi saattaa joutua kontaktiin meriveden kanssa.

Rannikkoseutujen yhdyskunnat ja kotitaloudet voivat pyrkiä varmistamaan puhtaan veden saannin sijoittamalla kaivot
ja vedenottamot riittävän kauas merestä. Esimerkiksi Salpausselän reunamuodostumaan kuuluvalla Hankoniemellä pohjavesi on yleisesti ottaen laadultaan hyvää ja sitä on riittävästi.

TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN

POHJAVESI
JOHTAVA TUTKIJA, FT JUSSI LEVEINEN

Pohjavesi-tutkimusohjelma vastaa pohjavesivarantojen, ja niiden käytön ja niissä tapahtuvien muutosten tutkimustarpeisiin yhteiskunnassa.

Pohjavesi on tärkein uusiutuva geologinen luonnonvara. Pohjaveden käyttöön liittyy eturistiriitoja, joiden ratkaiseminen tarvitsee tuekseen tutkimustietoa pohjavesivarannoista ja -olosuhteista sekä niissä eri tekijöiden vaikutuksesta tapahtuvista muutoksista. Tutkimusohjelma keskittyy pohjavesivarojen kestävää hyödyntämistä palvelevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Keskeisiä tavoitteita ovat:

• hyödyntää geologista tietoa vesihuollon, pohjavesivarojen suojelun sekä EU:n vesipuitedirektiiviin tarpeisiin.
• edistää pohjaveden käsittelytekniikoiden ja mittaustekniikan kehittämistä Suomessa.

Lisätietoja: jussi.leveinen(at)gtk.fi