Lyhyesti

Paikkatietojärjestelmät kullan etsinnän työkaluna

GTK:n geologi, filosofian lisensiaatti Vesa Nykänen puolusti väitöstutkimustaan Spatiaalinen data-analyysi malminetsinnän prospektiivisuuskartoituksen työkaluna (Spatial data analysis as a tool for mineral prospectivity mapping) Oulun yliopiston Luonnontieteellinen tiedekunnan geotieteiden laitoksella 5. syyskuuta 2008. Vastaväittäjänä toimi professori Gabriel (Gabor) Gaál Ruotsista ja kustoksena professori Eero Hanski Oulun yliopistosta. Väitöstutkimus on ilmestynyt sähköisenä versiona http://arkisto.gtk.fi/ej/ej75synopsis.pdf.

Väitöstutkimuksessa paikkatietojärjestelmiä käytettiin kultamalmien esiintymiselle soveltuvien alueiden paikantamiseen Pohjois-Suomessa, missä on jo aiemmin todettu olevan edellytyksiä taloudellisesti kannattaville kultaesiintymille. Tutkimuksessa vertailtiin eri paikkatietoanalyysin menetelmiä keskenään ja perehdyttiin menetelmien kehittämiseen malminetsinnän päätöksenteon tueksi. Tutkimuksessa sovellettiin paikkatietoympäristössä todennäköisyyslaskentaa, sumeaa logiikkaa ja hermoverkkoja, sekä näiden yhdistelmiä.

Lataa julkaisu: http://arkisto.gtk.fi/ej/ej75synopsis.pdf

GTK:n tutkimuslaitteista on esillä oheinen vuori-insinööri Otto Trüstedtin käyttämä kipinälähetin. Laitetta on käytetty maankamaran sähköiseen kartoitukseen mm. Outokummun malminetsintätöissä 1910-luvun alussa. Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Omilla poluilla -näyttely vie matkalle tutkimuksen historiaan

Vuonna 2008 juhlitaan suomalaisen yliopistolaitoksen ruotsalaisesta yliopistojärjestelmästä irrottautumisen 200-vuotisjuhlaa ja Teknillisen korkeakoulun 100-vuotisjuhlaa yliopistona. Merkkivuoden kunniaksi Helsingin yliopistomuseossa Arppeanumissa toteutetaan yhteistyössä näyttely Omilla Poluilla. Näyttely kootaan teemoittain sekä Helsingin yliopistossa että Teknillisessä korkeakoulussa toimineiden tutkijoiden ja tutkimusprojektien ympärille. Mukana ovat fysikaaliset tieteet, kemialliset tieteet, maa tutkimuksen kohteena sekä yliopistotraditiot ja arkkitehtuuri. Näyttelyn aikajana ulottuu vuodesta 1808 nykypäivään.

Näyttely on avoinna 13.11.-15.3.2009. www.museo.helsinki.fi/nayttelyt/ > vaihtuvat näyttelyt

Kansainvälisen polaaritutkimuksen merkkivuosi

Kansainvälistä polaarivuotta (IPY) vietetään vuosina 2007−2008, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta kansainvälisestä geofysiikan vuodesta ja 125 vuotta ensimmäisestä kansainvälisestä polaarivuodesta. Suomalainen geotieteellinen tutkimustoiminta Etelämantereella alkoi 20 vuotta sitten. Kansainvälinen tieteellisten unionien neuvosto (ICSU) koordinoi polaarivuoden tieteellistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla. GTK järjesti kansainvälistä polaarivuotta koskevan seminaarin 12.−13.11.2008, GTK:ssa.

Kansainvälinen IPY -kotisivu www.ipy.org ja www.ICSU.org

See you in Brisbane in 2012!

Joka neljäs vuosi kokoontuva International Geological Congress (33IGC) järjestettiin elokuussa Oslossa. Tapahtuma järjestetttiin nyt 33:nnen kerran. Kongressin toiminnoista vastasivat yhdessä Pohjoismaat. International Geological Congress on geologian alan ehdottomasti laajin ja kattavin kongressi.

Oslon kongressin tieteellinen anti oli koottu päivän teemoihin. Suullisissa ja kirjallisissa esitelmissä käsiteltiin laajasti mm. ilmastonmuutosta, elinympäristöämme ja raaka-aineiden saatavuutta. Kongressiin osallistui liki 6 000 tutkijaa kaikkiaan 113 maasta. Kongressin tieteellisten esitelmien määrä oli vaikuttava: 4 300 esitelmää ja 2 200 posteria. Lisäksi kongressin yhteydessä järjestettiin 20 workshop- ja short courses -tapahtumaa, 350 symposiumia ja 96 liikeneuvottelua (business meeting). Kongressin yhteydessä järjestettyyn geonäyttelyyn osallistui 80 näytteilleasettajaa.

33IGC:n tieteelliseen antiin voi tutusta kongressin verkkosivujen kautta esim. webcasting-tallenteita katsomalla. www.33igc.org

Seuraava IGC järjestetään 2.−10.8.2012 Australian Brisbanessa. www.34igc.org

200 vuotta Charles Darwinin syntymästä

Vuonna 2009 tulee kuluneeksi 200 vuotta Charles Darwinin syntymästä
ja 150 vuotta hänen Lajien synty -teoksensa julkaisusta.

Charles Darwin (1809–1882) oli Isossa-Britanniassa syntynyt luonnontieteilijä, jonka löydöt loivat pohjan biologialle nykyaikaisena luonnontieteenä, sillä ne antavat loogisen selityksen elämän monimuotoisuudelle. Darwinin viisi vuotta kestänyt matka HMS Beagle -aluksella vakiinnutti hänen asemansa myös geologina. Matkalla tehdyt havainnot tukivat geologi Charles Lyellin ajatuksia. Lyellin Principles of Geology -teosta pidetään uudenaikaisen geologian perusteoksena.

Tieteen päivien 2009:n yleisteema on Evoluutio Charles Darwinin syntymävuoden kunniaksi, ks. sivulla 30.

Kiviharrastaja sai 5 000 euron erikoispalkinnon

GTK palkitsi 38 kiviharrastajaa vuoden 2007 parhaista malmiviitteistä yhteensä 29 500 eurolla. Kari Ahlholm Nivalasta sai 5 000 euron erikoispalkinnon malminäytteiden lähettäjänä. Lisäksi lupaavista malmilöydöistä
palkittiin Raimo Ronkainen, Rainer Raitaniemi, Tapio Törmänkangas ja Tauno Kämä sekä jaettiin kolme tunnustuspalkintoa. Muut palkinnot olivat harrastuspalkintoja.

Palkinnot ja niiden perustelut www.gtk.fi/Media/lehdistotiedotteet.html

Aarnipata ja Rauninmalja, Suomen vanhimmat hiidenkirnut

Pihlajamäessä, keskellä Helsinkiä, sijaitsevat Suomen vanhimmat hiidenkirnut Aarnipata ja Rauninmalja saivat nimensä Helsinki-päivänä 12.6.2008. Toisin kuin muut Suomen tunnetut hiidenkirnut, ne ovat vanhempia kuin viimeisin jäätiköitymiskausi eli yli 50 000 -vuotiaita, mahdollisesti jopa yli 100 000 -vuotiaita. Siksi ne ovat ainutlaatuisia Suomessa ja koko Skandinaviassa. Pihlajamäen hiidenkirnut rauhoitettiin luonnonmuistomerkkeinä vuonna1995.

GTK on tutkinut hiidenkirnuja ja tutkimustulokset ovat luettavissa julkaisussa: Hirvas, H. ja Huhta, P. 1997: Two till covered potholes at Pihlajamäki, Helsinki, Southern Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper 23, 73–77, 1997. Julkaisua saa GTK:n kirjastoista tai julkaisumyynnistä. www.pihlajamaki.info

Tähtitieteen kansainvälinen vuosi 2009

Vuotta 2009 vietetään kansainvälisenä tähtitieteen vuotena ja juhlitaan Galileo Galileita, jonka ensimmäisistä kaukoputkihavainnoista on kulunut 400 vuotta. Silloin alkoi löytöjen sarja, joka on mullistanut luonnontieteet ja vaikuttanut syvälti maailmankuvaamme. Suomessa järjestetään lukuisia kansainvälisiä ja kotimaisia tapahtumia.

Lue tapahtumista www.ursa.fi/IYA/IYA_tapahtumat.html

Helsingin kaupunkikiviopas esittelee yli 50 kohdetta

Helsinki on kivinen kaupunki, mutta millaisista kivistä se on rakennettu? Luonnontieteellisen keskusmuseon Geologian museon johtaja, professori Martti Lehtinen on vetänyt vuosien ajan suosittuja kivikierroksia, joilla on tutustuttu Helsingin keskustan rakennuskiviin. Nyt parhaat kohteet on koottu yksiin kansiin!

Helsingin kaupunkikiviopas-kirjanen esittelee yli 50 kohdetta eri puolilla ydinkeskustaa. Karttojen avulla löytää oikean kivijalan, portaikon tai muurin, ja kuvat auttavat kivien tunnistamisessa. Kohteet voi käydä läpi järjestyksessä tai niihin voi tutustua muuten vain kaupungilla liikkuessaan. Näppärän kokonsa ansiosta opasta on helppo pitää vaikka aina mukana.

www.karttakeskus.fi/ > Uutuudet

Tiesitkö?

Kalliomaalaukset on Suomessa maalattu punavärillä, jota tehdään suomalmista.

Punaväri saadaan rautapitoisista sideriittisaostumista, jotka ovat koostumukseltaan rautakarbonaattia. Sideriitti saostuu, kun rautapitoista pohjavettä kulkeutuu suolle. Turpeen orgaaniset yhdisteet toimivat katalysaattoreina ja monivaiheisten muutosten jälkeen, sopivissa olosuhteissa, saostuu rautakarbonaattia. Näitä suomalmeja, sideriittiä ja limoniittia, käytetään myös pohjana puna- ja keltamultaväreissä. Limoniitti on raudan oksidimineraali.

Lähde: Lappalainen, Eino 2008. Soiden varhaiskäyttöä ja uskomuksia. Teoksessa: Korhonen, R. et al. Suomi-Suomaa. Helsinki: Maahenki, Suoseura. 288 s.

GTK kartoittaa helikopterimittauksin maankamaraa

Kuva: Geotech Airborne Limited

GTK on kartoittanut koeluontoisesti helikopterimittauksin maaperää ja kallioperää Vihannin, Siikajoen, Keiteleen ja Pielaveden alueilla.

Helikopterin kuljettaa mittalaitteistoa, joka mittaa maaperän ja kallioperän sähkönjohtavuutta ja magneettikentän voimakkuutta. Lennot toteutetaan yhteistyössä Geotech Airborne Limited -yhtiön kanssa. Mittauksessa helikopterin lentokorkeus on noin 85 metriä maanpinnan yläpuolella ja suuri mittauskela pidetään noin 30 metriä maanpinnasta. Helikopteria operoi Air Walser -yhtiö. Mittaustuloksia käytetään malminetsinnässä, pohjavesija ympäristötutkimuksissa.