|
Ympäristöpalvelut kasvava työkenttä GTK:lle
Raskaan teollisuuden keskittymä Kokkola on vilkas satamakaupunki. Teollisen toiminnan uhat antavat aiheen selvittää alueen pohjavesivarat, mihin GTK:lla on luotettavaa asiantuntemusta. Kuva: Kuvatiimi/Aki Paavola |
Geologisen perustiedon lisäksi GTK tuottaa yhä enemmän
tietoa ja palveluja, jotka liittyvät ympäristön valvontaan ja
ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Hyvinä esimerkkeinä
on pari Länsi-Suomen alueyksikössä käynnissä olevaa projektia.
GTK toteuttaa yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja vesilaitoksen
kanssa Patamäen pohjavesialueen geologisen rakennekartoituksen.
Pohjavesialue sijaitsee keskellä kaupunkia
ja vedenottopiste on tällä hetkellä keskustan ja raskaan teollisuuden
alueen välissä.
– Kartoitamme koko pohjavesialueen astian ja sisällön,
siis kalliopohjan, karkean soran ja hienorakeisemmat maat.
Sekä kaupunki että suuret metalli- ja kemian alan teollisuuslaitokset
ovat kiinnostuneet tietämään, onko teollisuus pohjavesialueen
vaikutuspiirissä vai ei, GTK:n toimialapäällikkö
Olli Breilin kertoo.
– Toistaiseksi veden laatu Kokkolassa on hyvä, mutta
kaikkeen on varauduttava. Kartoituksella haluamme ennakoida
riskit ja estää mahdollisia tulevia ongelmia. Myös EU:n
vesipuitedirektiivi asettaa vaatimukset tällaisten kartoitusten
tekemiseen. Riskialttiilla alueella tarvitaan direktiivin mukaan syvällisempää kolmeulotteista tietoa pohjavesivaroista.
Happamat sulfaattimaat vaivana Pohjanmaalla
Ympäristögeologian puolella GTK:n Länsi-Suomen yksikössä
tutkitaan varsinaista mammuttiongelmaa yhdessä monen
muun tahon kanssa. Kyse on happamista sulfaattimaista, jotka
keväisin ja syksyisin aiheuttavat vesistöjen happamoitumista,
kalakuolemia ja korkeita raskasmetallipitoisuuksia sekä vesistöissä
että rannikolla.
– Vuoden 2006 kesä oli hyvin kuiva ja pohjavesi laski
ennätyksellisen alas. Siitä happamoituminen lähti liikkeelle,
josta syntyi suuria ongelmia täälläpäin, sanoo GTK:n ympäristögeologi
Peter Edén.
– Pohjanmaan liitolta olemme nyt saaneet rahaa happamien
maiden esiselvitystä varten. Yhdessä monen yhteistyötahon
kanssa on tarkoitus miettiä, mitä asialle voisi tehdä;
täytyykö esimerkiksi ohjeistaa maankaivuuta määrätyillä
alueilla. Ainakin pitää levittää tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun
esimerkiksi kaivetaan viemärioja ja nostetaan mustaa sulfidipitoista
savimaata kasaksi kuivumaan.
– Tätä ongelmaa on tutkittu parikymmentä vuotta, mutta
on lähinnä katsottu erillisiä rajattuja kysymyksiä. Ongelma on
valtava ja sillä on niin laajat sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet,
että kaikkien tahojen pitää olla mukana miettimässä
sen ratkaisuja. Tätä työtä olemme nyt lähdössä koordinoimaan,
Edén sanoo.
Suurin osa Pohjanmaan rannikkoalueista on aikoinaan
ollut veden peittämää ja silloin erinäiset sulfidimineraalit
saostuivat saveen meren pohjassa. Maan kohoamisen
myötä savisesta merenpohjasta tuli rannikon savimaita.
Kun savimaan sulfidimineraalit vähitellen kohoavat pohjaveden
pinnan yläpuolelle, sulfidi hapettuu ilman hapen
vaikutuksesta sulfaatiksi. Yhdessä veden kanssa sulfaateista
syntyy rikkihappoa, joka huuhtoutuu vesistöihin ja
tekee niistä happamia, mikä on kohtalokasta vesistöjen
eliöstölle. Samalla maaperästä huuhtoutuu vesistöihin raskasmetalleja.
|
