Tulevaisuuden energialähteet ovat yhä useammin kotimaisia, uusiutuvia ja päästöttömiä

Uusiutuvat ja päästöttömät energialähteet ovat merkittävä osa suomalaista energia-politiikkaa, ja tulevaisuudessa niiden rooli korostuu entisestään, sanoo elinkeino-ministeri Mauri Pekkarinen. Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia

Suomen energiapolitiikan tavoitteena on varmistaa energiahuolto, joka on kilpailukykyinen ja täyttää kansainväliset päästötavoitteet. Lisäksi on huolehdittava riittävästä energiaomavaraisuudesta. – Päästöjen vähentämistavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteet edellyttävät kotimaisten päästöttömien energialähteiden voimakasta käytön kasvua, sanoo ministeri Mauri Pekkarinen.

EU:n komission direktiiviesitys uusiutuvien energialähteiden käyttötavoitteista tarkoittaa Suomelle merkittäviä lisävelvoitteita, huolimatta siitä, että jo nyt olemme uusiutuvien energialähteiden käytössä EU:n kärkimaita. – Tavoitteeseen pääsemiseksi on pidettävä ovet auki kaikille vaihtoehdoille, sanoo energianeuvotteluista vastaava elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

Suurta potentiaalia on metsäenergiassa, tuulivoimassa, peltobiomassoissa ja kierrätyspolttoaineissa, unohtamatta kuitenkaan pienempiä mahdollisuuksia, kuten biokaasua, maalämpöä ja pienvesivoimaa. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa voidaan nopeuttaa useilla erilaisilla keinoilla, kuten investointituilla, syöttötariffijärjestelmillä tai sertifikaateilla.

Päästökauppa puolestaan vaikuttaa käytettävien polttoaineiden valintoihin siten, että päästöttömiä polttoaineita suositaan. Metsäenergialla on tässä merkittävin rooli, mutta myös peltoenergiassa ja kierrätyspolttoaineissa on potentiaalia. Toisaalta kaikki päästöttömät energiatuotantomuodot, kuten bioenergia, vesivoima, tuulivoima ja ydinenergiakin, ovat Pekkarisen mukaan kiinnostavia.

Puuenergian lisätuotanto rajallista

Uusiutuvien energialähteiden vaatimat lisäämistavoitteet nojautuvat hyvin pitkälti puuenergiaan, erityisesti metsähakkeeseen. Ministeri muistuttaa, että metsien kestävä hyödyntäminen kuuluu perinteisesti ja kiinteästi suomalaisen yhteiskunnan peruselinkeinoihin. – Metsäteollisuus, eli paperi-, massa- ja puutavarateollisuus, on jo pitkään hyödyntänyt puuperäisiä sivutuotteittaan energiantuotannossa. Puuenergian osuutta ei voida eikä ole syytä korvata muulla energiatuotannolla. Puuenergialla saadaan tuotettua mittavasti päästötöntä sähköä ja lämpöä. Kotimaisena energialähteenä puun käyttö tuo työpaikkoja ja parantaa omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta.

Metsäenergian suhteen on hyvä pitää kuitenkin mielessä, että edelleenkin Suomessa kasvatetaan metsää ensisijaisesti puusepänteollisuuden ja mekaanisen sekä kemiallisen puunjalostuksen tarpeisiin, energiaksi käytetään vain tästä ylijäävä osa. – Puuenergian mittava käytönkasvu ei saa haitata metsäteollisuuden raakapuun saantia, eikä myöskään puun sivutuotteita käyttävän teollisuuden raaka-ainehuoltoa, Pekkarinen korostaa.

Turpeessa ja maalämmössä runsaasti potentiaalia

Turve on nähtävä tulevaisuudessakin merkittävänä ja vakaana kotimaisena energialähteenä. Vaikka se tiedemiesten mukaan on luonteeltaan hitaasti uusiutuva biomassapolttoaine, on sen aseman muuttaminen nykyisestä CO₂-nettopäästäjästä uusiutuvaksi vaikeaa sekä EU:n komission keskuudessa että tulevien päästökauppasopimusten osalta. – Suomi tekee parhaansa asiassa, vakuuttaa Pekkarinen. Oma asiansa on saada kestävällä tavalla tuotettu turve juuri saadun uusiutuvan energian puitedirektiivin ehdotuksen piiriin erityisesti liikenteen biopolttoaineiden osalta.

Suomi on jo nyt maailman johtava maa turpeen hyödyntämisessä energialähteenä. Tästä huolimatta meilläkin on vielä paljon opittavaa turpeen tuotanto-, käsittely-, kuljetus- ja polttotekniikoista sekä turpeella tuotetun energian siirrosta ja käytöstä. Näitä koskevalla tutkimuksella ja huolehtimalla riittävästä turvevarojen kartoituksesta voidaan turpeen tulevaisuutta energialähteenä edelleen parantaa.

Maa- ja kalliolämmön merkitys korostunee tulevaisuudessa erityisesti pienempien kiinteistöjen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. – Kallio- ja maalämpöä ei ole Suomessa hyödynnetty läheskään niin paljon kuin olisi ollut mahdollista, kommentoi Pekkarinen. – Ruotsissahan niiden käyttö on kymmenkertaista Suomeen verrattuna. On syytä ottaa oppia Ruotsin kokemuksista ja sen lisäksi tehdä tutkimustyötä meille sopivien vaihtoehtojen löytämiseksi. Tutkimusta tarvitaan sekä eri maa- ja kivilajien lämmön varastointikyvystä että erilaisista lämmön siirtotekniikoista.

Pekkarinen toteaa, ettei mitään vähäpäästöistä energiamuotoa, myöskään ydinvoiman lisärakentamista, voi tässä vaiheessa sivuuttaa. Suomi on ydinvoimapolitiikassaan lähtenyt siitä, että tarvittava ydinpolttoaine hankitaan maailmanmarkkinoilta. Tehdyistä etsinnöistä huolimatta Suomessa ei ole vielä löydetty sellaisia uraaniesiintymiä, joiden kohdalla oltaisiin edes lähellä mahdollista hyödyntämistä. Suomen ydinvoimatuotantoa ei siten voida rakentaa uraaniomavaraisuuden varaan.

Energiavarojen kartoituksella keskeinen merkitys

Ministeri pitää yleistä tietoutta Suomen energialähteistä sinänsä tyydyttävänä, mutta tietämyksen tasoa niin päättäjien keskuudessa kuin julkisuudessa on luonnollisesti syytä jatkuvasti parantaa sitä mukaa kun uutta tietoa tulee saataville. Riittävät tiedot antavat myös mahdollisuuden korkeatasoiselle ja asiapitoiselle yhteiskunnalliselle keskustelulle eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista ennen päätöksentekoa.

– GTK:lla on hyvin keskeinen merkitys omalla alallaan tiedon tuottajana sekä levittäjänä ja kansanomaistajana, arvioi Pekkarinen. – Muun muassa turvevarojen kartoituksessa, maa- ja kalliolämmön hyödyntämisessä ja ydinjätteiden loppusijoittamisessa GTK:n rooli on aivan keskeinen.

Ministeri näkee GTK:n roolin merkittävänä etenkin monipuolisen ja pitkäaikaisen suo- ja turvetiedon tuottajana. – GTK:n jokakesäinen, n. 30 000 ha:n vuosivolyymillä tapahtuva turvevarojen kartoitustoiminta on edelleenkin tärkeää, sillä tutkimattomia soita Suomessa vielä riittää, ja kartoitustoiminta itsessään on luonteeltaan pitkälle tulevaisuuteen suuntaavaa.

Pekkarinen arvostaa GTK:ta myös kallioperän luotettavana kartoittajana, esimerkiksi tutkittaessa ja selvitettäessä ydinvoimalaitoksista kertyvien ydinjätteiden pitkäaikaissäilytystä Suomen peruskalliossa. – Maa- ja kalliolämpöön liittyvät selvittelyt ja tutkimustoiminta ovat uusinta uutta GTK:n energia-arsenaalissa, ja tältä osin odottelen kiinnostuneena, miten GTK onnistuu perusvahvuuksiaan ja asiantuntemustaan asiassa hyödyntämään.

HAASTATTELU: SUSANNA HEIKKINEN