Perustietoa maakuntakaavoittajalle

Selvitys kivivarannoista ja murskekivien tuotantomahdollisuuksista on Keski-Pohjanmaan maakuntajohtajan Altti Seikkulan mukaan maakunnan ajankohtaisin kaavoitus kysymys. Kuva: Kuvatiimi/Aki Paavola

Maakuntakaavoituksessa tarvitaan GTK:n tuottamaa perustietoa niin kivi- ja maaainesvarojen sijainnista kuin vaikkapa soiden soveltuvuudesta turvetuotantoon. GTK:n Länsi-Suomen alueyksikkö Kokkolassa on neljästä alueellisesta yksiköstä nuorin: se on toiminut vasta kaksi vuotta ja kasvaa vielä usean vuoden ajan.

GTK:n Länsi-Suomen yksikkö palvelee neljää maakuntaa, joiden keskukset ovat Seinäjoella, Vaasassa, Kokkolassa ja Oulussa. Maakuntajohtaja Altti Seikkula Keski-Pohjanmaan liitosta toteaa Kokkolassa, että maakunnan ajankohtaisimmat kysymykset kaavoituksessa liittyvät pohjaveteen, soraan ja kiviaineksiin.

– Selvitys eri kivivarannoista ja murskekivistä on meille tärkeä. Kun esimerkiksi jossain vaiheessa lähdetään rakentamaan toista junaraidetta välille Seinäjoki–Oulu, meillä pitää olla tietoa siitä, mistä rakentamiseen tarvittavaa mursketta voi saada, Seikkula toteaa.

Seikkulan mielestä on totta kai tärkeätä, että maakuntakaavoituksen asiantuntijayhteistyökumppani GTK Länsi- Suomen alueyksikön perustamisen myötä sijaitsee lähellä – varsinkin kun yksikkö perustettiin Kokkolaan.

Maakuntakaavoitus on pitkä prosessi

Maakuntakaava on eräänlainen yleisohje kuntatason tarkemmalle kaavoitukselle ja kuntarajoja ylittävien projektien läpiviemiseksi. Maakuntakaavaan tehdään varauksia maaalueiden käyttöön määrättyihin tarkoituksiin – suunnitelmat voivat tulevaisuudessa toteutua, tai sitten ne eivät toteudu. Myös suojeltavat ja virkistyskäyttöön varatut alueet merkitään kaavan. Maakuntakaavan merkitään niin ikään alueet, joilta löytyy luonnonvaroja, kuten talousmetsää, malmi- ja mineraaliesiintymiä, hiekkaa, soraa, pohjavettä, kalliota murskekivituotantoon tai turvesoita.

– Maakuntakaavoitus on avoin prosessi, johon kaikki voivat ottaa kantaa. Kyse on tärkeistä yhteisistä asioista, joista ihmiset ovat todella kiinnostuneet. Pitkän prosessin tuloksena syntyvä maakuntakaava on yleissuunnitelma, jonka ympäristöministeriö tai valtioneuvosto vahvistaa, Altti Seikkula toteaa.

Pitkä ja monivaiheinen työ kattavan maakuntakaavan aikaansaamiseksi kestää helposti kymmenen vuotta. Siinä ajassa moni asia muuttuu ja uusia alueellisia käyttötarpeita syntyy. Maakuntakaavan valmistuttua on melko pian aloitettava seuraava kierros kaavoitusprosessia. Keski-Pohjanmaa on pienenä maakuntaliittona pyrkinyt keventämään raskasta maakuntakaavoitusta jakamalla prosessin kolmeen osaan. Menossa oleva kaavoitustyö alkoi vuosituhannen vaihteessa.

– Tavoitteenamme on saada kokonaismaakuntakaava valmiiksi vuoteen 2010. Ensimmäisen ja toisen vaiheen osakaavat on jo hyväksytty valtion puolelta. Kolmannen vaiheen työt ovat juuri nyt alkamassa, Seikkula sanoo.

Ensimmäisessä vaiheessa suojeluasiat ja alueiden virkistyskäyttö olivat keskeisiä. Toisessa vaiheessa kaavoitettiin etenkin metsiä ja suoluontoa, ja siinä GTK tuli mukaan yhtenä yhteistyökumppanina. Kolmannessa vaiheessa keskeisellä paikalla ovat kiviainekset, kuten kivet, hiekka ja sora, sekä pohjavesiesiintymät.

– Monesti voi olla aika kivulias prosessi saada aikaan maakuntakaava, mutta täälläpäin ei ole mitään suuria ristiriitoja. Keski-Pohjanmaa on maatalousvaltaista aluetta ja esimerkiksi asuntojen rakentamiseen täällä riittää maata kaikille, maakuntajohtaja Seikkula sanoo.

Maakuntakaavasta apua yrittäjille

– Keski-Pohjanmaan liitto on maakuntakaavoituksessaan käsitellyt suo- ja turveasiat erittäin hyvin. Soiden moninaiskäyttö ja eritasoinen suojelu on otettu huomioon ja tuotu mukaan kaavoitukseen. Tästä ympäristöministeriö haluaa tehdä esimerkin, sanoo toimialapäällikkö Olli Breilin, joka vastaa maankäyttö- ja ympäristöasioista GTK:n Länsi-Suomen yksikössä.

GTK:n suoalueiden kartoitustavoite koko maassa on 30 000 ha vuosittain, josta noin kolmannes kartoitetaan Länsi- Suomen yksikön alueella. Suon paksuus, turvekerrokset ja turpeen laatu antavat perustiedot siitä, voidaanko suo ottaa tuotantokäyttöön, vai onko kyseessä suojelusuo. Nykyiset tuotantoalueet muodostavat yhteensä noin 0,6 prosenttia koko maan suopinta-alasta.

– Jatkossa turpeesta voidaan saada energiaa paitsi polttamalla myös jalostamalla siitä biodieseliä, Breilin toteaa.

Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan kolmannessa vaiheessa tutkinnan alla olevat kiviainekset ja pohjavedet esiintyvät usein samoilla harjualueilla. Pohjaveden suojelun ja kiviainesten oton on sovittava yhteen. Sitä varten GTK tekee läheistä yhteistyötä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, kiviainestuottajien ja kuntien kanssa Keski-Pohjanmaan liiton vetämässä POSKI-projektissa.

– Ennen vuoden 1982 maa-aineslakia kivien otto oli varsin vapaata toimintaa. Sen jälkeen viranomaiset ovat kiristäneet määräyksiä. Nyt kiviainestuottajat ovat vaikeassa tilanteessa, kun ei ole reservejä mistä ottaa. Kun tämän projektin tulokset saadaan mukaan maakuntakaavaan, paikallisyrittäjät tietävät, mitkä ovat sallitut alueet heidän toiminnalleen. Näin he voivat lähteä ostamaan tai vuokraamaan maata kiviainestuotantoa varten sellaisilta alueilta, joille maa-aineslupa on saatavissa, Breilin sanoo.

Kokkolasta palvellaan Pohjanmaata

Suunnittelupäällikkö Jussi Rämet Kokkolasta vastaa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelusta. Kuva: Kuvatiimi/Aki Paavola

Pohjanmaa oli ennen GTK:n aluejakouudistusta eräänlainen kolmen vanhan yksikön rajamaa, kun katsottiin aluetta etelästä, idästä tai pohjoisesta. Länsi-Suomen maakunnista löytyy kuitenkin perinteisesti malmeja ja muita luonnonvaroja, joten oli hyvä ratkaisu perustaa GTK:lle oma alueyksikkö Kokkolaan, sanoo aluejohtaja Runar Blomqvist. Tavoitteena on vuoteen 2011 mennessä sadda 40–60 asiantuntijaa palvelemaan seudun tarpeita.

Aluejakouudistuksen yhteydessä luotiin myös oma profiili jokaiselle GTK:n yksikölle. Länsi-Suomen yksikössä pyritään erityisesti vahvistamaan maankäytön ja energiahuollon palvelujen osaamista. Kaivosteollisuuden painopiste on Pohjois- Suomen yksikössä, mutta jokaisessa alueyksikössä pyritään myös palvelemaan oman alueen kaivosteollisuutta.

Energiahuoltoon liittyvät palvelut kuuluvat luontaisesti Länsi-Suomen yksikköön: täällä sijaitsevat Suomen laajimmat talouskäytössä olevat turvesuot sekä neljä suurta ja useampi pieni turvetta ja muita biopolttoaineita käyttävää voimalaa. Maankäytöstä on tullut painopiste tavallaan päinvastaisesta syystä: Pohjanmaalla on laaja ja suhteellisen tasaisesti jakautunut väestönpohja, mutta kivi- ja maa-aineksia on vähemmän kuin muualla. Tämä tekee varsinkin kasvualueiden kiviaineshuollon vaikeaksi.

TEKSTI: HARRIET ÖSTER