Lyhyesti

Kansainvälinen maapallon vuosi

Kansainvälinen geologisten tieteiden liitto IUGS (International Union of Geological Sciences) teki vuonna 2001 aloitteen, jossa kansainväliseksi Maapallovuodeksi (International Year of Planet Earth) ehdotettiin ajanjaksoa 2007–2009. Ehdotus sai heti kannatusta Unescon geotieteiden osastolla ja sen jälkeen Unescon ja IUGS:n yhteisessä IGCP-ohjelmassa (International Geological Correlation Programme).

Kansanvälisen vuoden päätavoitteena on osoittaa ne huomattavat mahdollisuudet, miten maapalloa tutkivia tieteitä voidaan hyödyntää entistä turvallisemman, terveellisemmän ja vauraamman yhteiskunnan hyväksi.

Kaikkiaan 20:n eri puolilta maailmaa lähtöisin olevan maineikkaan geotieteilijän muodostama paneeli valitsi seuraavat kymmenen laajaa aihealuetta tieteellisen tutkimuksen kohteiksi: pohjavesi, riskit, ihmisen terveys, ilmasto, luonnonvarat, megakaupungit, maankuoren syvät kerrokset, valtameret, elämä ja maaperä.

Näiden kymmenen toimivan ohjelman alaisuuteen perustetaan myöhemmin joukko toteutusryhmiä. Tarkoituksena on saada mukaan erikoisasiantuntijoita sellaisista maista, joilla on erityistä kiinnostusta kyseisiin ohjelmiin.

Lue lisää teemavuodesta: www.yearofplanetearth.org

Kansainvälinen geologian maailman kongressi järjestetään Oslossa elokuussa

Tänä vuonna polttopisteessä ovat geotieteet. Kansainvälisen Maapallovuoden (International Year of Planet Earth) lisäksi vietetään kansainvälistä Polaarivuotta (International Polar Year) ja Oslossa järjestetään 6.–14.8.2008 maailman merkittävin geologian alan kongressi ja näyttely.

International Geological Congress on joka neljäs vuosi järjestettävä, geologian alan ehdottomasti laajin ja kattavin kongressi. Elokuussa 2008 järjestettävästä kongressista vastaavat yhdessä Pohjoismaat. Tapahtumaan odotetaan liki 10 000 osallistujaa. Tapahtuma käsittää noin 400 symposiumia, joissa on yli 7 000 suullista tai posteriesitystä. Kongressin symposiot kattavat kaikki geoalan tiedesuunnat. Tapahtuma järjestetään nyt 33:nnen kerran. Myös GTK osallistuu Oslon kongressiin.

Tutustu 33igc-kongressin ohjelmaan osoitteessa www.33igc.org

Väitöskirja vesihuollon ja tekopohjaveden muodostamisen tarpeisiin

GTK:n tutkijan Nina Kortelaisen väitöskirja soveltaa ja kehittää hydrogeologisia tutkimusmetodeja erityisesti vesihuollon ja tekopohjaveden muodostamisen tarpeisiin. Työssä käytettiin hapen, vedyn ja hiilen luonnollista isotooppien merkkiaineominaisuutta selittämään pohjavesimuodostumien hydrogeologisia prosesseja, mihin isotooppimenetelmiä ei ole aiemmin hyödynnetty Suomessa. Väitöskirja Isotopic fingerprints in surficial waters: Stable isotope methods applied in hydrogeological studies tarkastettiin Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa 10.12.2007. Kustoksena toimi professori Juha Karhu, Helsingin yliopisto ja vastaväittäjänä tutkimusprofessori Ramon Aravena, University of Canada, Kanada.

Työssä tutkittiin esimerkkeinä hiilen ja sen isotooppien käyttäytymistä tekopohjaveden muodostamisessa Tuusulassa, Keski-Uudellamaalla ja Virttaankankaalla, Lounais-Suomessa. Orgaanisen hiilen poistaminen imeytettävästä pintavedestä on keskeisin haaste tekopohjaveden muodostamisessa, koska orgaaninen hiili alentaa juomaveden laatua. Tuusulassa imeytysprosessissa voitiin isotooppien avulla osoittaa, että merkittävä osa, 44 %, alkuperäisestä orgaanisesta hiilestä hajosi hapettumalla. Virttaankankaan pohjaveden poikkeuksellisen kemiallisen koostumuksen yhtenä syynä ovat korkeat happamuusarvot, jotka ovat seurausta kalsiitin liukenemisesta ympäröivästä maaperästä pohjaveteen. Alueelle suunnitellaan tekopohjavesilaitosta.

GTK:ssa on saatu päätökseen

Systemaattinen Suomen aerogeofysikaalinen matalalento-ohjelma, joka aloitettiin vuonna 1972. Suomi on toinen maa maailmassa, josta näin tarkka ja koko maan kattava tieto on olemassa. Ensimmäiseksi maaksi ennätti kuitenkin Kosovo, jonka tosin GTK kävi lentämässä vuosina 2006–2007. Aerogeofysikaalisen matalalento-ohjelman päätösseminaari järjestetään 1.4.2008 GTK:ssa.

Näyttelyt Helsingin yliopistomuseo Arppeanumissa 4.4.–30.9.2008:

Oppineiden yhteisö – Suomalainen Tiedeakatemia 100 vuotta

Satavuotiasta taivaltaan juhliva Suomalainen Tiedeakatemia perustettiin yhdistämään ja tukemaan suomenkielisiä tieteenharjoittajia. Näyttely kertoo Tiedeakatemian panoksesta Suomen tieteelle: sen tukemista tutkimushankkeista, julkaisusarjoista ja merkityksestä tieteen popularisoijana.

Geotieteelliset tutkimusmatkat 100 vuotta

Geotieteelliset tutkimusmatkat liittyvät Tiedeakatemian toimintaan, koska niiden johtajat ovat olleet Tiedeakatemian jäseniä tai Tiedeakatemian avustus on tehnyt nämä matkat mahdollisiksi. Mukana ovat mm. J.G. Granön matkat Mongoliaan ja Altaille, Vilho Väisälän radioluotaimen testaukset Argentiinassa 1939, Väinö Auerin tutkimukset Patagoniassa ja Tulimaassa sekä Th. G. Sahaman matkat Itä-Afrikkaan vuonna 1952 ja 1954. Uusimpia tutkimuksia edustavat mm. Marsia vuonna 1989 tutkinut Phobos-2 luotain ja sen ASPERA-instrumentti, ensimmäinen osittain Suomessa rakennettu avaruuslaite. Näyttelyssä on esillä mittaus- ja tutkimusvälineistöä, näytteitä ja filmejä sekä esimerkkejä useiden tutkimusmatkojen upeasta valokuva-aineistosta.

www.acadsci.fi/100v/

Carl Fabergé ja muita ihmekiviä – uniikki näyttely Suomen Kivikeskuksen tiloissa Juuassa kesällä 2008

Suomen Kivitutkimussäätiö järjestää ensi kesänä Suomen Kivikeskuksessa Juuassa näyttelyn, jossa on mahdollisuus tutustua Carl Fabergén ainutkertaisiin töihin. Esillä on myös koko joukko muita venäläisiä jalokiviä ja pienoisveistoksia, yhteensä n. 200 esinettä. Näin ollen se on paras ja laajin korukivitöihin keskittyvä näyttely Suomessa.

Nästtely on avoinna Suomen Kivikeskuksessa Juuan Nunnanlahdessa 15.5.–15.9.2008 joka päivä kello 9–18.

Lisätietoja:

Nimikilpailu Pihlajamäen hiidenkirnuille

Pihlajamäki-Seura järjestää Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja kaupunginmuseon kanssa avoimen kilpailun, jossa etsitään nimiä Suomen vanhimmille hiidenkirnuille.

Pihlajamäessä, keskellä Helsinkiä, sijaitsevat hiidenkirnut ovat arvokas luonnonmuistomerkki, jonka tunnettuutta nimikisan on tarkoitus lisätä. Ainutlaatuiset Pihlajamäen hiidenkirnut tyhjennettiin maa-aineksesta toukokuussa 1995. Tyhjentämiseen osallistuivat GTK ja Helsingin kaupungin kiinteistö- ja rakennusvirastot. GTK on tutkinut hiidenkirnut ja niiden maa-aineksen ja julkaissut tutkimustulokset tieteellisessä julkaisusarjassa. Toinen kirnuista on Suomen suurimpia.

Osallistu Pihlajamäen kotisivuilla

Nimikilpailuun voi osallistua 12.2.–30.3.2008 Pihlajamäen kotisivuilla osoitteessa www.pihlajamaki.info. Nimiehdotusten keksimistä helpottaa kisasivuilta löytyvä runsas kuva- ja tietopaketti Pihlajamäen hiidenkirnujen geologiasta, hiisiuskomuksista ja hiidenkirnujen löytymisestä.

Kaunein kivi -kilpailun voittaja Kangasalan pallokivi

Kauneimmasta kivestä järjestetyn äänestyskilpailun on voittanut Kangasalan pallokivi. Hymy-lehden vuoden 2007 joulukuun numerossa olleen kilpailuun tuli vastauksia lähes 500. Voittaja sai 151 ääntä. Kilpailun toiseksi tuli Porvoon Virvikin kivi, joka keräsi 77 ääntä. Kolmas oli Kurun Pengonpohjan pallokivi. Voittaja on isopalloinen, kuvioltaan selkeä pallokivi ja se on löydetty Kangasalan Kuohenmaan kylästä. Kisan pallokivet ovat nähtävänä GTK:n Geonäyttelyssä. Näyttelyn osoite: Betonimiehenkuja 4, Espoo (Otaniemi). Näyttely on yleisölle avoinna arkipäivisin (ma-pe) klo 8–16. Opastuksesta pyydetään sopimaan erikseen.

www.gtk.fi/geotieto/jokamies/geonayttely/

Opas malminetsinnästä ja kaivostoiminnasta suojelualueilla Suomessa

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja ympäristöministeriön toimeksiannosta GTK on tehnyt Suomen oloja varten oppaan Malminetsintä ja kaivostoiminta suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella. Opas on suunnattu kansainvälisille kaivos- ja etsintäyhtiöille sekä suomalaisille ympäristö- ja lupaviranomaisille tueksi heidän työssään.

Opas on julkaistu kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisusarjassa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ajantasainen versio oppaasta on ladattavissa osoitteessa

http://julkaisurekisteri.ktm.fi/