Pääkirjoitus:
GTK vastaa energiahuollon haasteisiin

EU:n komission esityksessä unionin energiahuollon keskeiset vaateet koskevat kasvihuonekaasujen päästöjen 20 prosentin vähentämistä vuoden 1990 tasoon verrattuna, uusiutuvan energian osuuden kasvattamista 20 prosenttiin ja biopolttoaineen osuuden nostamista 10 prosenttiin, kaikki vuoteen 2020 mennessä. Esityksen tavoitteena on ilmastopolitiikkaan vaikuttamisen lisäksi EU:n energiavarojen huoltovarmuuden lisääminen.

Suomelle esitys merkitsee uusiutuvan energian kasvattamista 38 prosenttiin. Meillä tähän pyritään useilla rinnakkaisilla keinoilla, esimerkkinä puun ja turpeen yhteiskäytöllä, vesivoimalla, tuulivoimalla ja maalämmöllä. Uudelle vesivoimalle saattaa vielä löytyä kohteita. Tuulivoiman käytölle on kohtalaiset edellytykset, sillä meillä on paljon tuulisia rannikkoalueita. Meillä lähes uutena energialähteenä on kallioperän energiasisällön hyödyntäminen (maa- ja kalliolämpö), mistä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsissa.

Kalliolämmön käyttöön rakennusten lämmityksessä on meillä hyvät mahdollisuudet. Pientalojen lisäksi kalliolämpö soveltuu hyvin suurten kohteiden, kuten kauppakeskusten, julkisten rakennusten, teollisuustilojen ja asuinkerrostalojen lämmitykseen. Nyrkkisääntönä on, että kaksi kolmasosaa järjestelmän tarvitsemasta energiasta saadaan suoraan kallioperästä. Puuttuva kolmannes on järjestelmän pyörittämiseen tarvittavaa sähköä. Kalliolämmön hyödyntäminen on tätäkin edullisempaa, mikäli kohteeseen liittyy merkittävää viilentämisen tarvetta.

Biopolttoaineen osalta EU:n komission esitys on osin huojentava, sillä se hyväksyy turpeen biopolttoaineen raaka-aineeksi, vaikkakin tietyin tiukoin ympäristökriteerein. Tämä antaa riittävän pohjan jatkaa turpeen ja puun yhteiskäyttöön perustuvia biodieselin tuotantoselvityksiä Suomessa.

EU:n komission esityksessä ydinvoiman tuotanto hyväksytään yhdeksi keinoksi kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Suomessa ydinvoimaa on tuotettu vuosikymmeniä vastuullisesti yhteiskunnan tiukassa valvonnassa. Käytetyn polttoaineen eli ydinjätteen loppusijoitusta syvälle kiteiseen kallioperäämme on tutkittu monipuolisesti ja selvitykset turvallisen ydinjätehuollon varmistamiseksi jatkuvat vielä vuosikausia.

GTK on valmis osallistumaan maamme energiahuollon haasteisiin omalla asiantuntemuksellaan, lähinnä turpeen, maa- ja kalliolämmön ja ydinvoiman ekologisesti kestävän käytön edistämiseen.

Runar Blomqvist
Länsi-Suomen yksikön aluejohtaja